Koira- ja eräharrastus

Milo kyyhkypassissa 2011

2011-08-15T04:55:00.000-07:00

Kaikesta päätellen Milolla oli mukavaa kyyhkypassissa. Kyyhkykausi avattiin viikonloppuna ja saalista tuli hyvin ja lintuja riitti. Tänä vuonna varustauduttiin paremmin, kuin viime vuonna ja kuvia oli enemmän, naamioverkkoa, kivääriä ym. Kuvasin myös videota, josta pitäisi väsätä lyhyt videon pätkä. Harmi vaan ettei ollut kuvaajaa erikseen, joten ampumatilanteita ei saatu videolle.

Terveysselvitys 2011

2011-02-08T11:49:00.000-08:00

Milolle on nyt teetetty Optigenillä PRA ja CEA testit, joista tuloksena oli hienot PRA-A ja CEA-A tulokset. Eli puhtaat tulokset ja se on mahtava asia ajatellen tulevia astutussuunnitelmia. Silmätutkimuksessa oli muuten hyvät tulokset mutta löydöksenä oli Distichiasis, eli ylimääräisiä silmäripsiä. Tämä on erittäin lievää mutta pentueesta sama löydös on ollut lähes jokaisella koiralla.

Damitreeniä

2010-10-23T12:36:00.000-07:00

Viimeaikoina on ollut liiankin hiljaista treenirintamalla. Viikonloppuisin on ollut olevinaan niin kiire, ettei noutotreenejä ole tullut tehtyä. Myöskin kanalinnunmetsästys on takana ja sieltä jäi mukavia kokemuksia vaikka lintuja en saanutkaan. Milolle tuli kuitenkin hyviä ylösajotilanteita ja intoa oli todella paljon, selvästi näki, että lintujen hajut kiinnostavat oikein paljon.

Tänään käveltiin Milon kanssa damirepun kanssa Leppävaaran urheilupuiston takametsään ja tehtiin hieman treeniä. Tein hakuruudun kuudella damilla risukkoiseen lehtimetsään, jossa kauimmainen dami oli ehkä 50 metrin päässä. Metsä oli sen verran peitteistä, että jo tällä matkalla katsekontakti koiraan katosi ja se sai rymytä siellä ihan keskenään :) Lopuksi tehtiin vielä ykkösmarkkeerauksia erilaisiin matkoihin ja maastoihin. Hyvin meni ja Milolla oli selvästi into päässyt kasaantumaan, sellaisella määrätietoisuudella ja tarmolla dameja tuotiin ohjaajalle.

Hirvenmetsästyksen aloituspäivä

2010-09-28T11:05:00.000-07:00

Päätin tänä syksynä, että jätän hirvestyksen minimiin ja käyn hirvessä korkeintaan muutamana päivänä. Tämänkin ajan käytän mielelläni Milon kanssa metsästelyyn. Lauantaina oli seuramme hirviporukan aloituspäivä ja hilauduin seuran kodalle isäni ja Kiia koiran kanssa. Porukkaa oli paikalla mukavasti, tosin yksi jäsen oli jälleen poistunut lopullisesti autuaammille metsästysmaille. Tämä on todellisuutta useissa seuroissa ja uusia jäseniä ei tilalle tule, ei ainakaan ennen muutoksia ja joustavuutta seuratoiminnassa. Porukalla oli havaintoja useammista hirvistä ja päätimme lähteä etsimään. Ensimmäinen alue jäi tyhjäksi arvaksi, mutta toisesta vedosta löytyi hirviä ja koira seurasi niitä useamman kilometrin päädän ja aloitti haukun. Ukot pikakäskytyksen jälkeen eripaikkaan passiin ja myös isäni kanssa viimeisinä löysimme paikan, jossa ei vielä ollut ketään ja tiesimme sen hirvien kulkupaikaksi. Pikapikaa puskaan ja kuuntelemaan. Haukku loppui noin kilometrin päässä ja ei mennyt kuin hetki, kun pusikossa rytisi. Hirvi! Niitä on kaksi, emä ja vasa! Kivääri poskelle. Matkaa 30 metriä, pusikkoa edessä, ei uskalla puristaa. Hirvet siirtyvät sivuttain ja huomaan pusikossa välikön, vasan tullessa välikköön puristan liipaisinta. Kivääri jyrähtää. Ei h***tti, vaikea paikka, osuko varmasti? Vasa kaatuu kuitenkin rytisten ja ammun armonlaukauksen. Ilmoitan radiolla kaadosta ja radio alkaa tulvia onnitteluita. Ensimmäinen näköhavainto hirvistä kolmeen vuoteen ja heti kaato, ei paremmin olisi voinut mennä.

Kaato oli oikein mukava juttu sillä hirven kaataminen on kuitenkin hyvin harvinaista. Eräässä eräalan kirjajulkaisussa sanotaan "onnistuneeseen riistalaukaukseen liittyy aina onnistumisen lisäksi myös hieman surua", tämä jokaikisen metsästäjän kohdalla, vaikka sitä vanhat parkkiintuneet erämiehet eivät julkisesti myönnäkkään :)

Espoon Nome ALO

2010-08-09T03:19:00.000-07:00

Lauantain hellepäivänä Milolla oli toinen startti Espoossa Nome ALO kokeessa. Viikolla panostin työreissussa sen verran, että tilasin perjantaille pikapakettina kaksi kania, joista toisen otin sulamaan, tarkoituksena tehdä lauantai aamuna kantoharjoituksia ennen koetta. Noudot kanilla onnistuivat oikein hyvin ja Milo oli innoissaan tästä karvaisesta ilmestyksestä. Myös viimehetken variksen ja lokin kantamista tehtiin.

Kokeessa starttasimme iltapäiväryhmässä ja koska keli oli todella kuuma ja hiostava niin koirat olivat väsyneitä ja ei ohjaajillakaan parhaat oltavat olleet. Kokeessa oli seuraava järjestys: yhden riistan haku ruudusta, vesiohjaus sorsalle n. 30 - 40 m, yhden riistan haku hakuruudusta kaislikosta, kaksoismarkkeeraus veteen rannan suuntaisesti ja viimeisenä loput riistat hakuruudusta.

Milo kävi odotuspaikalla kuumana ja hirveä into oli päästä hakuun. Haussa Milo teki töitä hyvällä vauhdilla, mutta kävi kyselemässä neuvoja muutaman kerran, kunnes lokki tuli minulle. Kanilla ilmeisesti käytiin tutkimassa mutta se jäi ruutuun. Vesiohjaus meni todella nappiin, vaikka sorsa oli lumpeikossa ja näkyi todella huonosti, Milo lähti suoraan ohjattuun suuntaan ja ui suoraan sorsaa kohti, löysi sen ja palautti suoraan. Nappi suoritus myös tuomarin mukaan! Sitten käännyttiin ja hakuruudun rannan puolelta piti noutaa riista, Milo kuitenkin kyseli, että miksi tänne pitää mennä, kun ampuja osoittelee ihan toiseen suuntaan? Ampujahan ne riistat tiputtaa, tietäähän sen Milokin :D Lokki tuli kuitenkin pienen painostamisen jälkeen. Sitten kaksoimarkkeeraus, näkee heitot hyvin ja noutaa ensimmäisen, kunnes ennen maalle nousemista Milo satuttaa itsensä vedenalaiseen keppiin ja pelästyy, lokki jää veteen ja Milo tulee turvaan minun jalkoihin. Sain kuitenkin rohkaisemisen jälkeen menemään veteen ja hakemaan lokin. Milo ei kuitenkaan saa enää koottua itseään vaan kieltäytyy toisesta markkeerauksesta. Koe keskeytetään. Teen kuitenkin noudon loppuun ettei jää pelkoja ja siirryn ihan markkeerauksen viereen ja käsken noutamaan. Hieman arkaillen menee veteen, mutta noutaa kuitenkin, tämä oli todella hyvä sillä hieman jo säikähdin, että nyt jäi pelot päälle.

Harmittavasti koe keskeytyy tälläisen epäonnen takia, sillä olisin halunnut nähdä miten loppu haku olisi mennyt. Mikäli haku olisi mennyt hyvin ja olisimme saaneet 2-3 riistaa nopeasti käteen, olisi tulos ollut tosiasia. Tällä kertaa kävi kuitenkin näin, seuraavaksi metsästellään ja myöhemmin syksyllä on tarkoitus saada ensimmäinen tulos. Parannettavaa on haussa sillä riistat mielummin jätetään maastoon kuin tuodaan ohjaajalle, uskon että tämä on omatoimisuuden puutetta ja epävarmuutta, jotka saa korjattua treenillä.

Kokonaisuutena olen tyytyväinen sillä Milolla oli todella paljon energiaa ja ohjaajaa kuunneltiin tarkasti. Milo oli hyvin ohjaajan hallinnassa ja työmotivaatiota tuntui löytyvän. Nyt vain metsästelemään ja tekemään enemmän treeniä riistalla, niin kylmällä kuin kuumalla niin hyvä tulee. Milo oli myös kokeen nuorimpia koiria, joten en ole tuloksista niinkään huolissani päin vastoin, hyvä tästä vielä tulee. Minulla alkaa sopivasti vajaa parin viikon loma 19.8, joten vesilinnustukseen on nyt todella hyvä sauma ja sitä on tarkoitus tehdä PALJON :)

Nome ALO debyytti Asikkala 1.8.2010

2010-08-02T23:22:00.000-07:00

Minulla ja Milolla oli sunnuntaina 1.8.2010 Nome ALO debyytti Asikkalassa. Olimme varasijalla ja sain tiedon kokeeseen pääsemisestä lauantai iltana. Sunnuntai aamusta ajoimme Asikkalaan ja ilmoittautumisen jälkeen siirryimme koemaastoon. Maastona oli pieni suolampi ja linjalle lähetys sekä hakuruutu olivat sankassa metsässä sekä rinteessä.

Kokeen järjestys oli seuraava: linja, ykkösmarkkeraus veteen, hakuruutu, ykkösmarkkeeraus maalle lammen toiselle puolelle.

Sitten itse suoritukseen. Koe meni hyvin hakuruudun alkuun asti, tosin Milolla oli pientä miettimistä riistoilla. Hakuruudusta tuli yksi varis, jonka jälkeen into tuntui loppuvan ja haku oli kävelemistä ja ihmettelemistä. Kani löytyi helposti mutta Milo ei jostain syystä halunnut nostaa sitä ja kahden kieltäytymisen jälkeen koe keskeytettiin. Tuomari oli mukava ja kävi näyttämässä Milolle kania, että olisimme saaneet sen minulle, turha toivo, kani ei kiinnostanut. Uskon, että koetilanne oli liikaa niin ohjaajalle kuin koirallekin, ainakin itse hermoilin uutta tilannetta ihan liikaa ja Milo kävi kuumana odotuspaikalla. Kokeen voi siis pilata jo ennen sen alkamista. Linjalle lähetykseen ja ykkösmarkkeeraukseen olen tyytyväinen, varsinkin linja meni kerralla kohdalleen ja riista tuli talteen. Milo myös kuunteli oikein hyvin ja oli hyvin hallinnassa, josta olen oikein tyytyväinen.

Seuraava koe on jo ensiviikon lauantaina Espoossa ja tällä viikolla on vielä jotain pientä tehtävissä. Tilasin pari kania ja pakastimessa on lintuja, joilla on tarkoitus tehdä perjantaina kantoharjoituksia ja helppoja noutoja, ikäänkuin haetaan sitä intoa :) Jäämme odottelemaan Espoon koetta.

2010-07-15T11:55:00.000-07:00

Oltiin koko porukka viikonloppuna Konnevedellä nauttimassa mökkeilystä ja Konnevesi Päivistä, jotka ovat jokakesäinen kylän pikku markkinat ja musiikkitapahtuma. Koko viikonloppu ei sentään mennyt löhöillessä vaikka keli oli todella mahtava, treenatakkin ehdittiin.

Ohjelmassa oli:

Noutoruutu kuudella riistalla, jotka olivat variksia ja lokki. Maastona vetinen suolammen ranta, jossa heinikkoa ja kulkeminen hankalaa. Kaksi lintua olivat vedessä ja loput pitkin hettoa. Milo teki töitä innokkaasti ja jaksoi painaa raskaasta maastosta ja porottavasta helteestä huolimatta. Viimeinen riista teetti töitä ja tässä vaiheessa tuntui puhti loppuvan ja nenä ei toiminut. Pienellä avustuksella viimeinenkin riista saatiin yhtä mallikkaasti talteen kuin muutkin. Hyvin meni ja vedessäkään olevien riistojen löytäminen ei tuottanut ongelmia.

Parin tunnin tauon jälkeen onjelmassa oli markkeerauksia matalaan kaislikkoon, jossa pystyi kahlaamaan. Isä oli avustajana ja heitti riistoja piilosta järveen niin että pystyin lähettämään Milon rannan suuntaisesti veteen ja palauttamaan samaa reittiä. Hyvin pysyi suorin reitti riistalle vettä myöten ja ei tullut tarvetta lähteä maalle seikkailemaan, hyvä Milo! Lopuksi vielä muutama muistimarkkeeraus maalle ja välissä vesinouto, jonka jälkeen muistiriista talteen. Harjoiteltiin avustajan kanssa myös pillillä pysäytystä niin, että lähetin Milon noutoon, mutta pysäytinkin kesken ja annoin pysätymisen jälkeen heti luvan noutoon. Hieman oli päässyt unohtumaan mutta asia muistui mieleen parin kerran jälkeen.

Yhteenveto. Milo teki hienosti töitä raskaasta kelistä huolimatta ja jaksoi tehdä töitä määrätietoisesti, kuunnellen käskyjä. Palautukset sujuvat kuin itsestään ja käskyjä tai pilliä en käytä enää lainkaan. Mielestäni Milo on valmis ALO luokan Nome kokeeseen ja pariin olenkin jo ilmoittautunut, vielä vähän linjojen harjoittelua ja hyvä siitä tulee. Hyviä kuvia tuli veljen digijärkkärillä :)

Tarvikehankintaa

2010-07-07T08:40:00.000-07:00

Tuli tilattua tänään noutopiste.net kaupasta kaikkea Nome tavaraa. Pistin tilaukseen kymmenen damia, perus 500 g kankaisia punaisena ja valkoisena, muovisia vesidameja ja uuden ohjaajan pillin. Nyt pystyy treenaamaan isompia juttuja myös omilla dameilla, kun dameja riittää isompaankiin ruutuun.

Nyt jäädään odottelemään pakettia postista.

Porukkatreeniä

2010-07-07T08:32:00.000-07:00

Seija ja Eppu treenaa pysäytystä

Viime viikon lopulla pidimme tolleristien kesken porukkatreenin Sipoon maisemissa. Koiria oli mukana kuusi, joista töissä oli kolme. Milo mukaan lukien. Paikka oli mukava ja syrjäinen metsälampi, jonka rannat ovat ruovikkoa ja suota.

Milon kanssa teimme ison hakuruudun, jossa oli yhdeksän damia, osa maalla ja muutama vedessä. Vaikeutta haimme myös leveällä ojalla, joka meni hakuruudun keskeltä ja se piti ylittää jos mieli lopuille dameille. Milo työskenteli todella innokkaasti, etsien välillä maalta ja välillä vedestä, myöskään oja ei haitannut. Myös vedessä olleet damit löytyivät nopeasti. Viimeinen dami tuotti hieman pidemmän etsinnän mutta löytyihän se sieltä pienellä avustuksella :) Olin Miloon todella tyytyväinen sillä isoa hakuruutua noin monella damilla ei ole tullut tehtyä juuri yhtään. Tällä hakuruudulla olisi pärjännyt oikein hyvin ALO luokan kokeessa. Muut tekivät välissä linjoja, markkeerauksia jne. ja Milon kanssa myös ALO luokkaa vastaavia linjoja, jotka menivät myös oikein hyvin.

Tältä pohjalta on oikein hyvä lähteä tekemään vielä muutamia treenejä ennen Asikkalan/Heinolan 1.8 olevaa ALO luokan koetta, jonne ilmoitin Milon. Vielä linjojen harjoittelua ennen sitä ja hakemaan pokaalit kotiin :)

Kesä parhammillaan, syksy mielessä

2010-06-21T02:56:00.000-07:00

Kesä on parhaimmillaan ja kukat kukkii, on lämmintä, voi uida ja saunoa rantasaunassa, oikein mukavaa siis. Kuitenkin mitä pidemmälle kesässä mennään alkaa syksy lähenemään ja ajatukset karkailevat välillä metsästyksen pariin. Tänäänkin yllätin itseni katselemasta kännykän muistista löytyneitä kuvia, viimesyksyn metsästysreissulta. Siitä inspiroituneena päätin purkaa tuntojani myös tänne.

Syksyn tullen joku alkukantainen voima saa aina vallan ja alkaa tekemään todella paljon mieli metsälle. Mielessä häämöttää jo syksyn avaava kyyhkyjahti ja sitä seuraavat vesi- ja kanalinnustus sekä jänis. Tulevana syksynä hirven metsästys tulee jäämään todella vähälle, ehkä yhdesti tai kahdesti pääsen osallistumaan. No, tämä ei haittaa sillä haluan keskittyä nyt Milon kanssa pienriistan metsästämiseen, koska hirven metsästys on viimeiset kymmenen vuotta vienyt kaiken ajan tältä alueelta. Olisi mukava päästä vihdoin käymään kunnolla kanalintumetsällä ja käyttää muutenkin linnustukseen reilusti aikaa. Etelä-suomeen muuton jälkeen haaveilen myös myöhäissyksyn merilinnustus reissusta, joka on kuumottanut mielessä jo useamman vuoden. Nyt siihen olisi hyvä mahdollisuus, kunhan saisin jonkun kokeneemman kaverikseni, sillä minulla ei ole A) Merikelposta venettä B) Mitään kokemusta merellä olemisesta tai metsästämisesta.

Nautitaan nyt vielä kesästä kun sitä on jäljellä, sitä kestää kuitenkin vain lyhyen aikaa. Tällä viikolla on myös juhannus ja sen kunniaksi vuorasimme porukalla Vihdista pienen mummonmökin, jossa vietämme juhannuksen.

Juoksulenkin iloinen yllätys

2010-06-21T01:21:00.000-07:00

Eilen oltiin illasta Milon kanssa juoksulenkillä Leppävaaran urheilustadionin pururadalla ja en olisi lähtiessä uskonut mitä sattuu eteen.

Pururadalle mentäessä on iso peltoaukea, jossa viljellään nyt ilmeisesti rypsiä. Huomasin juostessani ojan toisella puolella liikettä ja katsoin, että mitä...??? FASAANI! Siinä kukko tepasteli parin metrin päässä! Milo oli hihnassa ja näytin vain äkkiä suuntaa ja saman tien loikalla ojan yli ja fasaani hyppäsi siivilleen. Oli siinä Milolla ihmettä kun oli uudet hajut ja sai tälläisen "ylösajon" :)

Takaisin tullessamme oli fasaani kukko taas samalla paikalla ja nyt paremmin valmistautuneena oli sormi kännykameran liipaisimella ja sain uudesta tilanteesta kuvan. Lähestyttiin Milon kanssa fasaania ja taas se hyppäsi lentoon vasta muutaman metsin päästä meitä. Komia oli!

Fasaani kuvassa - kun oikein kovasti tihrustaa

Ensimmäiset porukkatreenit pk-seudulla

2010-06-18T12:41:00.000-07:00

Tänään pidettiin porukkatreenit kolmen tollerin voimin Espoon Kellonummen maisemissa. Paikalla oli myös kaksi tulevaa tollerin omistajaa seuraamassa meininkiä. Heille on tulossa pentu ennen juhannusta Belle Fox:n kennelistä Kuopiosta.

Teimme noutoja Milon ja Epun kanssa. Milon kanssa tein variksella muutaman markkeerauksen ja heti perään muutaman linjalle lähetyksen. Ensin motivoituna ja seuraavat sokkona. Sokkona lähetyksissä pidin matkat todella lyhyinä, noin reilussa kymmenessä metrissä, sillä etenemisessä saattaisi tulla muuten ongelmia. Milo selvitti linjat hyvin ja muisti vielä, että pillitettäessä kuono pitää lyödä heti maahan. Hyvin oli vanhat asiat muistissa, vaikka niitä emme ole viimeaikoina treenanneetkaan. Eppu teki myös linjoja ja markkeerauksia, jotka sujuivat oikein vauhdilla ja mallikkaasti. Onhan Eppu jo Nome Alo2 tuloksen omaava :) Tuloksen saaminen on myös Milon ja minun tavoitteenani tämän kesän aikana. Eihän se haittaa vaikka niitä tulisi useampi, mutta ainakin se yksi on saatava.

Sovittiin että juhannuksen jälkeen pidetään seuraavat treenit, joka on hyvä sillä en tunne pk-seudulta juuri ketään ja on mukava tutustua muihin paikallisiin harrastajiin. Näin saa hyvin vinkkejä treenipaikoista, tietysti hyviä vinkkejä ja ennen kaikkea on mukava oleilla muiden saman henkisten ihmisten kanssa.

Vaakku ja lokkitreeniä maalla

2010-06-15T05:42:00.000-07:00

Viikonloppuna olin Konnevedellä pikkuveljen rippijuhlissa ja samalla jäi aikaa myös treenata Milon kanssa. Kävin hakemassa aamulla sulamaan yhden lokin ja variksen ja illasta sitten treenattiin kahdestaan noutoa. Lokilla tehtiin ykkösmarkkeerauksia veteen, erilaisiin maastoihin, kuten kaislikkoon, matalaan veteen ja kivikkoon. Väliin tehtiin maalla ykkösmarkkeerauksia variksella ja myös lyhyt jälki variksella oli ohjelmassa. Treeni oli oikein mukava ja hyvä ja näki että Milo nautti tekemisestä, lisäksi siitä jäi myös itselle hyvä mieli.

Ennen syksyn tuloa täytyy päästä treenaamaan kunnolla lämpimällä riistalla ettei metsästystilanteet tule Milolle liian suurena yllätyksenä, onneksi noita fasaanitiloja riittää täällä etelässä :) Perjantaina on sovittu seuraavat nome treenit pk-seudulle ja siellä pääsee tapaamaan muita innokkaita harrastajia ja tekemään porukkatreeniä.

Kesän ensimmäiset vesinoudot

2010-05-16T07:27:00.000-07:00

Kesän ensimmäiset vesinoudot on siis tehty ja Milosta oli mukavaa. Mikäs siellä oli itsekkin ollessa, kun aurinko paistoi ja keli oli mitä parhain. :)

Tein Milolle perus ykkösmarkkeerauksia veteen, välillä rannan suuntaisesti ja välillä pitkiä noutoja suoraan järvelle. Intoa tuntui olevan enemmän kuin tarpeeksi mutta silti maltti säilyi oikein hyvin ja käskyjä kuuneltiin. Pieni läheltäpiti tilanne sattui myös kun Milo tippui melontalaiturien välissä olevaan pieneen tilaan ja sukelti veden alle pää edellä oikein reippaasti. Olin vieressä ja katsoin ennen kuin ehdin tehdä mitään, häntä vain vilahti ja koira oli pinnan alla näkymättömissä. Parin piinaavan sekunnin kuluttua kolahti laiturin alla ponttooneissa ja syöksyin kiskomaan koiraa pinnalle laiturin alta, tassuista kiinni ja laiturille. Vettä oli Milolla joka henkireiässä ja korvissa mutta eihän tuo ollut tuosta millään. Damia heti järveen ja uimaan :D

Alla muutama kuva noudoista.

Aurinkopoika.

Siellä se on, siellä se on..

Suoraviivaisia palautuksia.

Kevään kulutusta

2010-04-28T22:56:00.000-07:00

Kevät on jo pitkällä mutta Nome treenit on jääneet todella vähälle. Suurin syy treenien vähyyteen on yksinkertaisesti ajan puute sillä yksin asuminen Milon kanssa on todella aikaavievää ja kun siihen yhdistetään työt ja urheiluharrastukset niin vuorokauden tunnit loppuu kesken. No, onneksi tämä on ohimenevä elämänvaihe ja jo kuukauden päästä historiaa. Eteläsuomessa on tarkoitus hakeutua paikallisiin Nome porukoihin ja päästä treenaamaan muiden koirien kanssa syksyn metsästyksiä ja Nome kokeita varten. Ensimmäinen Nome-alo startti on tarkoitus ottaa loppukesästä.

soo moro

Kuntokuuri

2010-03-17T09:15:00.000-07:00

Panostin ja käytiin ostamassa Milolle juoksutusvyö, jotta päästään yhdessä juoksulenkille. Tosin vyö oli halpa rimpula ja ei toiminut yhtään, aukeilee ja löystyy kesken juoksun. Tarve olisi siis tukevalle vyölle, Milon valjaille ja venyvälle narulle. Rahan menoa on keväällä aika paljon, joten tällä hetkellä mennään panta+hihna kombolla, sujuuhan se hyvin niinkin ja mukava käydä lenkillä. :)

Olen itse alkanut käymään salilla kolme kertaa viikossa ja lenkit siihen päälle. Ruokavalio meni myös uusiksi, maha hieman protestoi sitä vastaan ennen kuin tottuu. Kesällä on tarkoitus aloittaa kickboxingin peruskurssi, on alkanu kamppalulajit nimittäin kiinnostamaan.

Muutoksia.

2010-02-25T09:29:00.000-08:00

Meillä on elämässä tällä hetkellä uusia tuulia. Mari muuttaa huomenna töiden perässä Espooseen ja helsinkiin ja me matkataan Milon kanssa perässä toukokuun lopulla. Marilla alkaa maanantaina uusi työ, jonka perässä tämä revohka lähtee katsomaan pääkaupunkiseudun kuvioita. Mari asustelee kavereillaan siihen saakka, että asunto löytyy ja me henkisesti valmistaudutaan sillä aikaa muuttoon. Tälläinen pikainen päivitys. :)

Tulevaa kesää pohtien.

2010-02-17T09:10:00.001-08:00

Sunnuntaita odotellaan innolla. Ollaan Milon kanssa lähdössä ottamaan osaa Tuusniemen näyttälyihin. Milon toiset näyttelyt. Jännää. Mukava nähdä taas monia tolleristeja ja varmasti paikalle tuleekin paljon Kuopion tuttuja.

Aurinko tuo jo tullessaan kesämielen ja suunnitelmia kesälle sen myötä. Marin suunnitelmissa on aloittaa ahkera juoksuharrastus jälleen jalan parannuttua ja nyt pääsee Milokin juoksutuslenkeissä osalliseksi. Vielä viime kesänä vähän arkailtiin juoksutusta, kun oli vielä sen verran pentu kyseessä. Nyt varmasti jalat ym. kehittyneet jo täysin juoksutuskuntoon.

Meillä tähtäin on myös päästä tulevan kesän aikana ottamaan osaa metsästyskokeeseen eli NOMEen. Treeneillä tähdätään nyt sitä kohti ja tietenkin jo tulevan syksyn oikeaan metsästyskauteenkin. Mukavahan se on treenata, kun koira on niin työskentelyintoinen ja tarmokas. :)

Milo maalla.

2010-02-15T08:06:00.000-08:00

Auringonpaistetta Marin vanhempien luota.

Päivät valostuu

2010-02-10T11:26:00.000-08:00

Mukava huomata että päivät on pidentyneet huomattavasti ja auringosta saa nauttia pakkaspäivinä pitkälle iltapäivään. Energiaa on huomattavasti enemmän kuin joskus lokakuun märkinä ja pimeinä iltoina, hyvä niin.

Viikonloppuna tehtiin Milon kanssa variksilla etsintää, linjanoutoa sekä markkeerauksia. Puijon rinteillä treenatessa lumesta ei ainakaan ole puutetta sillä Milon etsiminen muistutti lähinnä lumessa uimista, sillä lunta on yli polveen. Hyvin tuntui energiat vähenevän ja illalla nukutti hyvin.

Pakkaspäivän aktiviteetteja

2010-01-23T08:30:00.000-08:00

Kävin tänään Milon kanssa Puijon kentällä tekemässä noutotreeniä vaakuilla. Tehtiin linjalle lähtetystä, ensin motivoituna ja sitten hieman vaikeampia kahden linjan noutoja. Muutama markkeerauksen ja linjan yhdistelmä tehtiin myös. Hyvin oli vielä opit tallella vaikka treenit on jääneet todella vähälle. Kohta tulee taas kevät ja päivät alkavat pitenemään, joten pystyy treenaamaan myös töiden jälkeen.

Tällästä tänään.

Terve poika.

2009-12-19T12:24:00.000-08:00

Terveystulokset saatiin eilen.

Kyynärät 0/0
Lonkat B/A

Hieno homma. :)

Kuulumisia.

2009-12-14T03:52:00.003-08:00

Blogin puolella on ollut vähän hiljaisempaa, mutta kyllä täällä edelleen hengissä ollaan. Milo käytettiin lonkka- ja kyynärkuvauksessa ja tuloksia edelleen odotellaan. Silmätarkastus osoitti, ettei silmissä ole todettu perinnöllisiä sairauksia. :)

Mari kulkee meillä tällä hetkellä kyynärsauvoilla (ja välillä ilman niitäkin). Poikki napsahtaneen luun kanssa ei ole kiva elellä, kun jalalla pitäisi koittaa kävellä vain välttämätön ja silloinkin varovaisesti. Lenkille saa lähteä aikaisintaan tammikuun alussa jos silloinkaan, mutta onneksi meitä on kaksi. Vuoden vaihteessa on seuraava lääkäriaika ja sitten tiedetään jalan kunnosta taas enemmän.

Illat tahtoo olla niin julmetun pimeitä, mutta onneksi viikonloppuisin pääsee kunnon pitkille lenkille metsiin, jossa Milo saa juosta vapaana. Kohtahan sitä sitten lähdetäänkin maalle joululoman viettoon ja otetaan lomatekemisiksi mukaan kasa vaakkuja ja dameja. Ehtii valoisankin aikaa tekemään kaikkea mukavaa treeniä. Ja helmikuussa sitten Tuusniemen näyttelyihin.. :)

Milon näyttelydebyytti.

2009-11-26T03:27:00.000-08:00

Milon näyttelyura saatiin korkattua viime viikonloppuna Jyväskylän KV-näyttelyissä. Milo otti osaa käyttöluokkaan ja tuloksena hienosti ERI sekä käyttöluokassa kakkossija. Omistajia jännitti koko aamupäivän hirvittävästi, mutta Milo otti näyttelypaikalla ja kehässä ihan lunkisti ja näytti meille mikä hän on oikein miehiään. :D

Tälläiset arvostelut saatiin tuomari Harri Lehkoselta:

"Keskikokoinen reipas uros. Oikeat mittasuhteet päässä ja rungossa. Tasapainoiset kulmaukset. Tilava runko. Hyväasentoinen häntä. Oikealaatuinen karvapeite. Liikkuu hyvällä askeleella."

Seuraavaan näyttelyyn ei olla vielä ilmoittauduttu, mutta ensi vuoden puolella kyllä jonnekin näyttelyyn lähdetään taas ottamaan osaa. Edit: taidamme ilmoittaa Milon Tuusniemen ryhmänäyttelyyn helmikuussa. :)

Niin joo, maanantaina viedään Milo eläinlääkäriin lonkka- ja kyynärkuvauseen sekä silmätarkastukseen. :)

Metsästys viikonloppu

2009-11-08T11:53:00.000-08:00

Viikonloppu vierähti nopeasti maalla metsästellen.

Lautaiaamuna kahdeksaan seuran kodalle ja hirvimetsälle. Havaintoja eikä jälkiä ollut, joten lähdimme summassa etsimään ja arvata saattaa ettei siitä mitään tullut. Koirat juoksivat tyhjää ja ukot palelivat tornissa, ainoa mukava havainto oli 17 teeren parven "ylilento", mukavalta näytti :)

Sunnuntaina muut saivat olla hirvessä ja itse päätin viedä vanhempien beagleä jänikseen. Aamu meni pitkäksi sillä känny oli tiltannu yöllä ja herätystä ei tullut. Heräsin kun aamu oli jo pitkällä ja reissu jäi muutaman tunnin mittaiseksi. Yhdet tuoreet jäljet löytyi, mutta piti ottaa koira kiinni koska oli jo aika lähteä pois metsästä. Tervastulet tuli tehtyä, eväät syötyä ja muutama teeri nähtyä, mukava päivä siis.

Viimeaikojen kuulumisia

2009-10-31T03:27:00.000-07:00

On ollut olevinaan niin kiire, että tänne kirjoittaminen on meinannut unohtua. Eipä ole tapahtumiakaan hirveästi ollut. Olen yrittänyt saada musiikkiharrastusta eteenpäin ja siihen menee aikaa ihan tarpeeksi. Hirveän tuskan kanssa harjoittelen, kun musiikkitaustaa ei juurikaan ole, hitaasti edetään ja muutaman vuoden osaan jo toivottavasti ukko-nooan, no joo :)

Viimeisenä linnustuspäivänä kävin Milon kanssa aamusta kyttäämässä lintuja, mutta laihaa oli tulos. Iltapäivästä käveltiin ja Milo sai muutaman ylösajon, mutta ampumista ei voinut noissa tilanteissa harkitakkaan. Hyvä että tuli lintukosketuksia, näin sitä kehittyy yhteispeli.

Treenit on jääneet vähän taka-alalle sillä viikolla on töistä tullessa niin pimeää, ettei pysty tekemään mitään. Linjojen treenaus on tällä hetkellä meneillään ja niissä ollaan päästy hyvin liikkeelle. Täältä tullaan NOME-ALO luokka :)

Nyt näyttää olevan niin hyvä ja aurinkoinen lauantai päivä, että pitää käydä ottamassa linjatreenit. Mikäs sen mukavanpaa.

Vkl maalla.

2009-10-11T10:02:00.001-07:00

Viikonloppu vierähti mukavasti maalla Marin vanhemmilla. Lauantaina olin kaima-Matin sekä Marin isän mukana vierasporukassa metsällä.

Marin veli Matti ampui aamun kohokohtana hirven ja Milokin pääsi kummajaista haistelemaan.

Milon kanssa tokoiltiin ja lenkkeiltiin metsissä ja kyllä on taas näin sunnuntai-iltana vähän väsynyttä miestä yksi karvaturri, kun koko ajan on ollut kaiheasti touhua. Marin vanhempien kissat tuli ajettua puuhun useammin kuin kerran ja olipa Milo vähän autonpesuapurinakin. Tänä aamuna käytiin lintumetsällä, mutta ei päästy ampumaetäisyydelle ja reissusta palattiin tyhjin käsin. Mukavaa viikon alkua!

Porukkatreeniä

2009-10-08T11:15:00.000-07:00

Tiistaina pidettiin taas porukkatreenejä tolleriporukalla. Asiana oli eteenlähdön opettelua ja pientä rupattelua siinä sivussa. Milolla eteenlähtö ei oikeen vielä ole hanskassa, mutta välillä menee vähän sinne päin. Hyvin menee siihen nähden miten vähän sitä ollaan treenattu. Mukavaa oli taas treenailla porukalla ja nähdä miten muut on kehittyny ja hyvinhän sitä oli kaikki oppinu. Nyt loppuu päivä ja unet kutsuu. tsau!

Hiljaiseloa

2009-09-29T08:03:00.000-07:00

Ollaan vietetty Milon kanssa treeneistä pientä hyvin ansaittua lomaa, välillä ihan mukavaa näinkin. Toki ollaan tehty jotain pientä aivotyöskentelyä (tokoiltu ja noutojuttuja) ja ollaan käyty metsällä, mutta saalista ei ole tullut. Milo on saanut myös uuden lenkkikaverin Marin kaverin viisikuukautisesta lapinkoirasta.

Tänään kolahti postista paketti Kaliforniasta, joka oli kasvattajan palkinto Milolle taippareiden läpäisemisestä. Paketista löytynyt lelu oli niin mieleinen että sitä piti kannella pitkään pitkin asuntoa :) Joku tuossa jenkkilän lahjassa oli niin mieleistä..

Nyt kuitenkin kirjastoon uusimaan lainoja ja hakemaan jotain mukavaa luettavaa. Musta on tullu viimeaikoina ihan älytön kirjojen kuluttaja, koska ei tarvitse lukea koulukirjoja. Viikonloppuna vanhemmilla käydessä unohdin oman kirjan matkasta, joten luin Suomen Pikkujättiläistä, kevyttä historiatietoa 950 sivua :D että näin..

NOU1 Suonenjoelta

2009-09-19T13:49:00.000-07:00

Tänään oli Savon-nuuskujen järjestämät taipparit Suonenjoella, josta tuloksena oli NOU1, eli taipparit läpi. Hyvä Milo! Olimme aamuryhmässä ja ilmoittautuminen oli klo 7.30 mennessä, ryhmässä oli 8 koiraa. Starttasimme numerolla neljä. Kokeessa päätoimitsijana toimi Niko Hiltunen ja tuomarina Markku Bräyschy. Kokeessa oli kohtuullisen tarkka linja ja hylkäyksiä tuli paljon, itseasiassa olimme ainoa pari joka pääsi starttaamaan jäljelle. Olisi siellä ollut mukava nähdä muitakin.

Tässä koepöytäkirja:

Sosiaalinen käyttäytyminen: Tasapainoinen.

Uimahalu: Innokas.

Hakuinto: Hyvävauhtisella innokkuudella kokoajan hakualuueella työskentelevä koira.

Noutohalu: Nopeat talteenotot.

Nouto-ote: Syvä.

Palauttaminen: Suoraviivaisesti ohjaajalle käteen.

Reagointi laukaukseen: Tarkkaavainen.

Itseluottamus ja aloitekyky: Selvittää tehtävän vähäisellä avustuksella.

Yhteistyö: Hyvä.

Yleisvaikutelma: Innokkaasti työskentelvä koira, jonka into säilyy koko suorituksen ajan hyvänä.

Näin siis kuului arvostelu. Omasta mielestä Milo työskenteli todella hyvin ja kaikki meni niin kuin pitikin. Tilanne vähän innosti Miloa mutta kun päästiin työskentelemään, siihen keskityttiin hyvin. Ainoa tilanne jossa ohjaajan pulssi nousi, oli jälki. Jäljelle lähdettiin innokkaasti ja tarkasti jäljestäen mutta kanille tultaessa sitä haisteltiin pitkään ja jouduin kutsumaan Milon takaisin ja lähettämään uudestaan. Tässä vaiheessa tuomari kävi näyttämässä kania Milolle, jonka jälkeen kani tuli nätisti suoraan minulle. Silloin olin todella ylpeä Milosta!

Kokeen jälkeen oli kovasti kyselyjä Milosta ja rohkaistiin että nyt vain linjoja harjoittelemaan ja ensisyksynä nome startteja. Näin on tarkoitus tehdä.

Kotiintuomisina oli palkintoruuat, ylpeä ohjaaja, väsynyt koira ja tietenkin Se NOU1.

Viimeisiä treenejä ennen taippareita

2009-09-15T10:37:00.000-07:00

Vielä on muutama päivä aikaa hioa viimeisiä juttuja kuntoon ennen taippareita. Ihmeitä ei enää pysty tekemään mutta opittuja asioita voi vahvistaa ja saada Milolle hyvä vire aikaan. Tänään vire oli kohdallaan enemmän kuin paremmin, kun teimme vesinoutoa lokilla ja markkeerauksia vaakulla, lopuksi vielä jälki jäniksennahkadamilla. Intoa oli todella mahtavasti, hihnaa ei tarvittu koko treeneissä eli tottelevaisuutta löytyi ja töitä tehtiin niin että sammaleet pöllysivät. Treenien jälkeen tuli todella hyvä fiilis. Mukava päivä!

Taipparijännitystä

2009-09-08T09:39:00.000-07:00

Nyt täällä jännätään miten käy Suonenjoen taipparien osallistumisen kanssa reilun viikon päästä. Innokkaita osallistujia olisi niin paljon, että joutuivat arpomaan Savon Nuuskujen jäsentenkin kesken (etusijalla), ketkä pääsevät osallistumaan ja meidän kohdalla kävi niin, että ollaan ensimmäisellä varasijalla osallistujalistalle. Eli ellei kukaan peru, emme pääse vielä taippareihin. Ollaan ilmoittauduttu lisäksi Laukaan taippareihin, että toivottavasti sinne ainakin päästäisiin.

Käytiin ostamassa tänään uusi imuri kotiin, Mielen koiratalouksiin suunnattu imukone. Nyt lähtee karvat hyvin.. :)

Aloitusviikonlopun jälkilöylyt

2009-08-26T09:01:00.000-07:00

Tehdäänpä pieni yhteenveto kuluneen viikonlopun tapahtumista. Perjantai, lauantai ja sunnuntai menivät lähes pelkästään metsästellessä tai osittain vain luonnossa kävellen. Maanantai oli myös vapaata jolloin olin metsätöissä, harventamassa heinikkoa kuusentaimikosta.

Perjantai iltana menimme serkkuni ja hänen Gordoninsetteri Aadan sekä Milon kanssa läheiselle lammelle odottelemaan iltalentoa, mutta lammella oli ollut torstain aloituksessa sekä perjantai aamuna isompi porukka paukuttelemassa lintuja, joten paikalla ei ollut ainoatakaan lintua. Olen ruokkinut lintuja koko kesän ja kevään, joten ärsyttävää että toiset työntyvät ruokinnalle ampumaan linnut heti aloituksesta, arvostan! Olin kuitenkin toiveikas, sillä yleensä linnut tulevat kyseiselle paikalle vasta hämärän tultua. Pimeän tultua paikalle tuli muutamia lintuja, joista saimme yhden tavin ja kaksi heinäsorsaa. Miloa en viitsinyt päästää noutamaan lämpöistä riistaa, joten Aada hoiti hommat mallikkaasti. Tosin annoin Milon kantaa lämpöistä tavia, joka oli liiankin ihana ja omimista tahtoi tulla, lintu tuotiin kuitenkin nätisti käteen .

Tässä Milo perjantain saaliiden kanssa.

Koirat rentoituivat seuraavana päivänä grillailun ohessa.

Sunnuntaina suuntasin konnevellä sijaitsevalle Pyhäjärven lintujärvelle, joka on iso kosteikkoaulua. Milo sai jäädä tältä reissulta pois, sillä veneestä tapahtuva jahti olisi ollut liian hankalaa höntäävän koiran kanssa. Aamulla naisen veljen kanssa järvelle ja kuvat veteen.

Pyhäjärven aamutunnelmaa.

Kaima kytiksessä kuvilla.

Aamulla Pyhäjärvellä ei ollut mitään liikettä, joten keräsimme kuvat ja lähdimme soutamaan lenkkiä. Järvellä oli myös toinen vene, joten menimme ruovikkoon passiin ja jäimme odottamaan ohilentäviä lintuja. Näimme muutamien sorsien nousevan siivilleen ja lentävän korkealla suoraan toiselle järvelle. Lintuja tuntui olevan todella vähän verrattuna edellisiin vuosiin. Pienen passituksen jälkeen kaksi tavia suhahti jostain puskasta suoraan yli ja kahdeksan laukausta myöhemmin kaksi tavia oli veneessä. Taitaa olla ampumataidossa vielä parannettavaa, tosin ampuma-asento oli minulla kahdessa ensimmäisessä laukauksessa lähellä selkärangan ylikiertymää mutta kolmas laukaus antoi osuman. Kaima sai toisen tavin. Soudimme vielä lenkin loppuun mutta yhtään lintua ei tullut ampumamatkan päähän.

Viereinen Päijänne lampi, josta oli pakko ottaa kuva tunnelman takia.

Viikonloppu oli erittäin rentouttava, tuli myös saunottua ja uitua, aurinkokin paistoa. Maalla on mukavaa :)

Aloitusviikon humua

2009-08-20T09:51:00.000-07:00

Tänään alkoi siis vesilinnustus ja pääsin todistamaan aloitusta työpaikalta, jee jee vaan :(

No huomenna pääsen metsästysmaille ja iltalennolle heti perille päästyä, josta jatketaan sujuvasti sunnuntai iltaan asti. Maanantai on töistä vapaata, joten saan pidennetyn viikonlopun, joka on enemmän kuin tarpeeseen. Työtkin ilmeisesti (?) jatkuvat vuoden loppuun osittain keikkahommina pitkin eteläsuomea, varmistus sopimuksesta on vielä saamatta.

Sitten koirajuttuihin. Milon kanssa ollaan treenailtu hieman vaihtelevasti, eilen pidettiin porukkatreenejä. Tehtiin ensin hakuruutu, sitten markkeerauksia ja lopuksi vesinoutoja. Hakuruudussa oli hyvin intoa, ensimmäisen linnun jälkeen piti tosin käydä näyttämässä että kyllä siellä lintuja on. Tehtiin vielä kahden koiran kanssa vuorotellen hakua, joka meinasi mennä toisen uroksen kanssa tappeluksi ja samalla meni koirilla puurot ja vellit sekaisin ja hakuruudusta ei meinannut tulla vähään aikaan mitään, pienen rauhoittumisen jälkeen jatkettiin. Markkeeraukset menivät hyvin ja linnut tulivat suoraan ohjaajalle. Vesinoudossa tehtiin oikeastaan malttia, joka oli hyvä rauhoittuminen loppuun.

Ilmoitin Milon Suonenjoen taippareihin 15.9. Siihen asti on aikaa harjoitella. Siellä nähdään sen hetkinen kunto.

Nyt siirryn lukemaan Kariston Erämaailma sarjan kirjaa. Kivaa lukemista näin syksyn kynnyksellä, kai sitä on vähän höperö kun niistä saa kiksejä.

Kyyhkyjahdin aloitusviikonloppu

2009-08-18T11:24:00.001-07:00

Ensimmäinen kyyhkynmetsästysviikonloppu on onnellisesti takana ja hyvä mielihän siitä jäi, miksipä ei.

Milo pääsi mukaan passiin katsomaan toimintaa ja ottamaan mallia serkkupojan Gordoninsetteristä. Lauantai aamuna heräsimme klo 4.00 ja painuimme pellolle, kuvat peltoon ja eikun puskaan piiloon. Ensimmäiset linnut alkoivat lentää puoli kuuden aikoihin. Muutamia kyyhkyjä lensi passipaikan ohi, mutta kuvista ne eivät välittäneet. Hieman myöhemmin jo päivän valettua serkkupoika sai pari pudotusta ja jahti jatkui eväiden syönnillä ja kuvien keräämisellä. Tein Milon kanssa ammutulla kyyhkysellä noutoa pellolla, irtoavat höyhenet tuntuivat hieman haittaavan ja lämmin riistakin tuntui olevan hieman outo juttu, nouto saatiin kuitenkin tehtyä.

Lauantai aamuna oli kylmä ja usvaa pelloilla.

Milo harjoittelemassa kyyhkypassissa.

Tälläinen perinnemaisema tuli vastaan metsästysmailla, joten biteiksihän se piti ikuistaa

Sunnuntai aamuna kävin Milon kanssa kahdestaan kyttäämässä kyyhkyjä ja pienen odottelun jälkeen sain paikan ja pudotin yhden kyyhkyn. Sain hieman huonon osuman ja lintu putosi haavakkona valtaojan toiselle puolelle viljapeltoon. Milon kanssa äkkiä kiertämään ojan toiselle puolelle, jossa linnun putoamispaikalla oli höyheniä muttei lintua. No Milo hoitaa hommat, koira hakuun ja lintu löytyi putoamispaikan läheisyydestä haavakkona. Räpiköivä lintu oli vielä vähän liikaa Milolle, joten lopetin linnun ja kannustin ottamaan linnun kantoon. Lintu otettiin kantoon ja kanto-otetta ei ainakaan voinut moittia "liian pehmeäksi" juuri tuon alun linnun räpiköinnin jälkeen. Saan olla hyvin tyytyväinen, että lämpöinen riista kiinnostaa ja Milo haluaa sitä kantaa. Pientä harjoittelua ja hyvin sujuu.

Kaksikko nauttii aamuauringon ensisäteistä.

Nyt siis on Milon metsästysneitsyys mennyt :D Vielä tämä syksy on tarkoitus hieman himmailla metsästyksen kanssa, jotta saataisiin taipparit läpi ja tottelevaisuus siihen malliin kuin sen pitää olla. Hyvällä mallilla tosin ollaan jo nyt, joten hyvää lupailee tulevaisuutta katsoen.

Kuvat kertovat

2009-08-13T12:06:00.000-07:00

Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvia treeneistä ja lenkeistä viimeisten viikkojen aikana.

Linjallelähetyksen palautus variksella.

Päästiin peuhaamaan koirakaveri Nakin kanssa. Oli mukavaa ja kyllä väsytti.

Lenkillä Neulamäessä.

Samaisella lenkillä Neulamäessä, vettä tuli kaatamalla.

Vanhempien uusin kasvatti. Harmaa Norjanhirvikoira narttu, Pyhäjoen Kiia. Vuf!

Möllitaipparit takana

2009-08-06T23:45:00.001-07:00

Eilen pidettiin tolleriporukalla kuuden koiran voimin möllitaipparit, jotka vedettiin läpi kuten oikeat taipparit, lokeilla ja variksilla, ainoastaan laukauksia ei ammuttu kaupungin läheisyydessä.

Itse suorituksesta Milon osalta. Vesityö meni oikein hyvin ja veteenmeno oli äkkijyrkästä rannasta huolimatta hyvä. Seuraavaksi hakuruutuun. Ensimmäinen vaakku tuli heti ja seuraavaa lähdettiin hakemaan. Toisen vaakun kohdalla taisi edellisten koirien merkkaukset hieman sotkea ja pusikkoa merkattiin, kutsuin luokse ja lähetin toiseen suuntaan, josta varis tuli hienosti. Kolmatta varista lähdettiin etsimään ja irtautuminen oli oikein hyvä, pientä epävarmuutta nostossa ja "tuomari" kävi näyttämässä vaakkua, jonka jälkeen sekin saatiin ohjaajalle. Hakuruudun osalta lopetettiin tähän, koska meni treenimäärään ja Milon ikään nähden todella hyvin. Hyvin meni, jee! Viimeisenä vielä kanijäljelle, jossa kanin virkaa toimitti kanidami. Makauksella Milo innostui ja homma oli selvä, koira jäljelle ja vauhdilla jälkeä selvittämään. Jälkeä pitkin mentiin hienosti kanille, mutta piti tulla vielä takaisin ilmoittamaan, että "siellä se on, tuu hakemaan". No, uusi lähetys ja tulihan se kani sieltä, nopeasti ja vauhdikkaasti, luovutus käteen.

Hommasta jäi oikein hyvä mieli, sillä hommat menivät juuri niin hyvin kuin osasin odottaakkin, hakuruutu vielä huomattavasti paremmin sillä 3 vaakkua saatiin haettua. Hyvä me ;) Muutamassa viikossa on tapahtunut todella paljon ja riista on alkanut kiinnostamaan paljon enemmän, joten hyvää vauhtia edetään. Vielä kuukausi aikaa treenata ennen Suonenjoen taippareita, joista tavoitteena NOU1. Näistä asetelmista on hyvä jatkaa ja mukavaahan tämä on vaikka tuloksia ei tulisikaan.

Milon siskon taipparit

2009-08-06T23:42:00.000-07:00

Milon sisko Omppu läpäisi viikko sitten taipparit, joten meriittejä "sataa" Hämäjärven koirille :) Jospa me seurataan esimerkkiä syyskuussa ja haetaan NOU1 Suonenjoelta. Onnea ompulle, omistajille ja Hämäjärven kennelille.

Riistan kanssa metsässä

2009-08-05T09:11:00.000-07:00

Viideskymmenennen blogitekstin raja meni rikki ja lisää tulee.

Tänään tehtiin Milon kanssa treeniä variksella ja lokilla. Vuorossa oli etsimistä maastosta kahdella riistalla, markkeerausta ja eteenlähetystä. Harjoiteltiin myös vähän ylösnostoa ja sen yhteydessä pillillä pysäytystä. Sisällä treenaus on selvästi parantanut Milon toimimista riistalla sillä kaikki harjoitukset menivät metsässä todella hyvin ja riistat palautuivat mallikkaasti käteen asti. Riistojen kantaminen on hyvää ja nosto tapahtuu ripeästi. Eteenlähetystä tein polulla, jonne vein toisen riistan niin ettei Milo nähnyt ja toisen toin lähemmäs, jonka annoin Milon merkata. Ensin noudettiin lähempi ja heti perään eteenlähetys ja lähihaun pillitys, pienen muistikatkon jälkeen toinenkin riista löytyi. Tämäkin oli siis vielä mielessä. Ylösnostossa heittelin damia pitkin metsää ja vihelsin pillillä pysähtymistä. Entinen hätäily on tipotiessään ja pylly pamahti maahan heti pillistä. Jee! Tästä on hyvä jatkaa huomisiin möllitaippareihin.

Treenin jälkeen väsytti ja oli mukava mussuttaa heinää.

Punaturkin mietteitä

2009-08-01T10:14:00.000-07:00

Milon kanssa ollaan yhdessä päätetty että käydään tänä syksynä kokeilemassa taippareissa Suonenjoella ja tarvittaessa vielä Laukaassa. Milo on innoissaan taippareihin treenaamisesta ja mukavaa on kuulemma :)

Näyttelyitäkin meinasimme yhdessä kiertää vielä tämän vuoden puolella, jospa niistä saisimme meriittejä.

Nyt minä menen lukemaan kirjastosta lainaamaani erätarinakirjaa ja Milo puolestaan syö herkkuluuta. Moi moi!

Poikamies osaa!

2009-07-30T11:51:00.001-07:00

Jee jee! Koko viime viikko ollaan harjoteltu sisällä jäisellä lokilla. Ollaan noudettu, kannettu ja muuten vaan touhuttu lokin kanssa.

Tänään sitten oli tosipaikka tolleriporukan ryhmätreeneissä ja riista tuntui kiinnostavan ihan eritavalla kuin viimeksi. Tehtiin perus ykkösmarkkeerauksia, joista lokki ja vaakku palautuivat oikein hienosti suoraan käteen. Hyvä Milo! Tein vielä yhden etsimisharjoituksen lokilla ja vaakulla heinikosta, mutta tässä vaiheessa taisi olla paukut hieman loppu sillä toinen riista meinasi ensin jäädä noutamatta, mutta pienen rohkaisun jälkeen sekin tuli hyvin. Treenien lopuksi tehtiin vielä rivissä paikallaan olo ja hyvin tuntui kaikilla koirilla menevän.

Uutena tuttavuutena Milolle oli tänään jäniksennahka, jonka sisään työnsin ison damin ja kannatin sitä. Intoa tuntui olevan vähän liikaakin, mutta hyvin Milo seurasi mukana.

Mukava nähdä että kehitystä on tapahtunut huimasti niin yhteistyössä, maltissa kuin noutamisessakin. Syksyn taipumuskokeet tuntuvat päivä päivältä realistisemmilta.

Nyt jatketaan riistan kanssa treenausta sisällä ja hyvä siitä tulee.

Riistan kanssa treenausta

2009-07-23T23:13:00.000-07:00

Otsikon mukaan me ollaan keskitytty treenaamaan riistalla ja siipidameilla. Eilen viimeksi olimme porukkatreeneissä neljän koiran porukalla ja siellä teimme erinäisiä noutoja riistalla ja dameilla. Milon kanssa tein ainoastaan riistatyötä sillä varis ja lokki ovat vielä hieman epämieluisia tai sitten poika yrittää omia, tiedä näistä :P

Kuitenkin, aluksi tein aivan perus ykkösmarkkeerauksia, mutta vaakku ei alkanut tulemaan, joten päätin tehdä vapaita noutoja. Vapaalla noudolla tarkoitin sitä että annoin nouto (vapaa) käskyn ennen heittoa ja heitin vaakun Milon nenän edestä eteenpäin, jolloin mentiin tietenkin perään. Kun Milo meni linnulle kannustin ottamaan linnun kuin viimeistä päivää, kiljuin kuin pikkutyttö, ryömin, konttasin ja tein sitten vaikka mitä temppuja. Kyllä, tämä toimi ja lintu tuli suoraan käteen, jolloin heitin linnun heti uudellen suurieleisesti ilman mitään käskyjä ja poika perään. Tätä jatkettiin jonkin aikaa ja lopetettiin ennen kuin koira kuumeni liikaa. Tulihan siihen noutoon ripeyttä ja päättäväisyyttä :)

Lopuksi teimme vielä paikallaanolon kaikkien koirien rintamana ja se meni oikein hyvin, kaikki koirat pysyivät paikallaan pienestä hermostuneisuudesta huolimatta.

Lopuksi vaihdettiin ohjaajien kesken kuulumisia ja mielipiteitä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että käyn kokeilemassa taippareita Suonenjoella, Liperissä ja Laukaassa mutta ensin pitää liittyä Savon nuuskuihin, että ainakin Suonenjoen kokeeseen aukenee paikka. Eihän siinä mitään voi hävitäkkään, jos käy kokeilemassa ja ainahan sen kokeen voi jättää kesken mikäli koira ei toimi.

Maalla on mukavaa.

2009-07-20T09:33:00.001-07:00

Päivää..

Ja iltaa maalla.

Valmistujaisjuhlat

2009-07-18T01:19:00.000-07:00

Vietän tänään lauantaina valmistujaisjuhliani tällä Konnevedellä ja koko aamu on mennyt valmisteluissa. Vieraiksi on kutsuttu vain lähisukulaiset, kummit ja mummot ja papat. Kaveriporukan juhlia vietetään myöhemmin Kuopiossa.

Ei kuitenkaan niin kiire ole ollut ettei Milon kanssa olisi ehtinyt touhuta. Illalla saunottiin ja uitiin ja tänään kannettiin vaakkua, sekin alkaa jo onnistua paremmin :) Kävin myös viemässä viljaa kolmelle eri ruokintapaikalle ja muutama lintupoikue tuli nähtyä siinä sivussa. Myös joutsenpesue oli lammella, joten nehän ne viljat syö lopulta :(

Huomenna ammun haulikolla ja kiväärillä, joten pitää ottaa poika mukaan totuttelemaan vielä paremmin laukauksiin.

Nyt takaisin juhlien valmisteluihin ja sitten syömään herkkuja ja illalla savusaunaan, ai että :)

Mahtavaa

2009-07-15T23:04:00.000-07:00

Otsikon mukaan nyt tuntuu todella hyvälle. Eilen Milon kanssa reilun tunnin metsälenkillä tein noutoja siipidameilla, pysähtymistä, muistia jne. Siipidamit tulivat suoraan ja nopeasti käteen, eikä omimisesta ollut enää tietoakaan, jee! Hyvä Milo, Hyvä Minä :) Sisätreenaus on selvästi tuottanut tulosta.

Pojalla tuntuu nokka pelaavan oikein hyvin sillä saimme kaksi ylösajotilannetta räkätillä :D Oli mukavaa seurata kun oli mieluista touhua.

Tänään sitten lisää nouto- ja malttitreeniä. Sieltä kuvia tulossa.

Opetusta ja sattumia

2009-07-14T23:19:00.000-07:00

Olen ilokseni huomannut että uusia blogitekstejä tulee hyvällä tahdilla, kameraa tosin pitäisi pitää enemmän mukana, jotta kuvia saisi blogiin.

Milon kanssa ollaan tehty sisällä viikon aikana nostamis ja kantamisharjoituksia, niin damilla, siipidamilla, kuin vaakullakin. Eron huomaa heti sillä nyt dami pysyy suussa eikä putoa läheskään yhtä usein. Tämän hyvä puoli on myös se että sisällä ei pääse karkaamaan noutoesineen kanssa ja luoksetulo onnistuu 100 % varmasti. Parina päivänä olen tehnyt yksinkertaisia noutoja ja nostoja myös ulkona, ne Milo on suorittanut mallikkaasti.

Eilen talouden toisen osapuolen lenkittäessä Miloa Puijon rinteillä, sattui hieman ei toivottu tapaus riistatyön osalta. Milo pyöri jossain puskassa ja pienen pusikon ryskeen jälkeen poika tuli esiin iso räkättirastas suussa, joka oli vielä täysin elävä. Kuitenkin lähes samalla hetkellä lintu pääsi karkuun ja otti siivet alleen, Milon painuessa perään. Ajojahtia ei ollut jatkunut kovin pitkään ja koira tuli takaisin. Tässä olisi ollut hyvä nähdä mitä tapahtuu, jos lintu ei olisi päässyt karkuun, olisiko tuonut linnun nätisti omistajalle vai ominut ja repinyt linnun? Veikkaan viimeistä, onneksi pääsi kuitenkin karkuun niin ainakin omiminen jäi väliin. Toivottavasti tästä ei tule suurta ongelmaa sillä olen yrittänyt opettaa pysähtymistä linnun lähtiessä lentoon, mutta tämän opettamisessa on suuria ongelmia.

Jään pelon sekaisin tuntein odottamaan miten riistatyö sujuu tästä eteenpäin.

Veneestä veteen meno

2009-07-09T11:58:00.000-07:00

Olin unohtanut kirjoittaa että treenasimme Milon kanssa veneestä veteen menoa muutama viikko sitten. Tätä tein siis lokilla ja rohkaisin veteenmenossa kallistamalla venettä, ja kun etutassut olivat vedessä "avustin" hieman, ja molskista. Milo tuli lokin kanssa oikein hienosti takaisin veneeseen ja tätä samaa teimme muutaman noudon lisää. Lopuksi teimme lokilla vielä malttia, jotta ryntäily ja piippaus vähenisi. Hyvä treeni siis.

Perinteiset keskiviikon treenit

2009-07-09T11:37:00.000-07:00

Eilen keskiviikkona treenailtiin taas Pilpanlahdessa ja nyt paikalla oli kuusi punaturkkia omistajineen. Pääsääntöisesti kaikki samoja nuoria koiria joiden kanssa olen treenaillut aikaisemminkin.

Ensimmäiseksi teimme Milon kanssa nostoa variksella, koska siinä on ollut ongelmia. Ensin avustaja piti Miloa kiinni ja minä lähdin juoksemaan pudottaen variksen välille, sitten annoin noutokäskyn. Varis tuli vaudikkaasti käteen. Hyvä! Seuraavaksi teimme muutaman lyhyen markkeerauksen, jotka Milo nouti pienen variksen tutkimisen ja ihmettelyn jälkeen.

Seuraavaksi harjoittelimme avustajan kanssa pysähtymistä noutoesineen singahtaessa puskista esiin. Tässä on vielä paljon tekemistä ja ajan kanssa sekin tulee.

Vesityön osalta teimme pari noutoa lokilla ja muutaman noudon ruovikon laitaan niin, että Milon piti mennä noutoon ruovikon läpi. Nämä onnistuivat kohtalaisesti, koska parilla ensimmäisellä kerralla Milo jäi omimaan damia ruovikkoon. Tähän vaivaan lähdin juoksemaan karkuun, jolloin Milo tuli kovaa vauhtia dami suussa. Kolmannella kerralla ei tarvinnut enää juosta ja dami tuli suoraan ja vauhdilla. Jee! Edistystä on tullut muutaman viikon takaiseen ja tästä on hyvä jatkaa.

Syksyn suunnitelmat

2009-07-06T23:08:00.000-07:00

Menneinä viikkoina tekemäni päätös on vahvistunut, etten ota Miloa metsälle vielä tänä syksynä. Mahdollisesti otan Milon kuitenkin välillä mukaan mutta en päästä noutamaan lämmintä riistaa. Myöskin suunnitelmissa on aikataulujen salliessa käydä kokeilemassa ylösajoa fasaanitilalla, tai ei ylösajossa ole ongelmaa mutta pysähtyminen on aivan eri asia. Pysähtymistä on harjoiteltu pusikoissa räpiköivillä räkäteillä ja istuminen tapahtuu pillistä. Hihnaa joutuu vielä käyttämään, ilman sitä pysähtyminen olisi liian epävarmaa.

Elokuun 10. lähenee nopeasti ja sitä seuraa 20. elokuuta, jolloin kauden jahti pyörähtää käyntiin ja jatkuu myöhään talveen. Ampumataitoja on tullut verestettyä kiekkoradalla, jossa käyn myös tänään töiden jälkeen. Muutaman käyntikerran jälkeen huomaa, kuinka paljon oikeasti ampumataito ruostuu talven aikana, jolloin tulee yleensä ammuttua vähemmän. Kyyhkyjä on haaveissa pystyä jahtaamaan omalla riistapellolla, jonka tarjontaa täydennetään herneruokinnalla.

Mieli on jo jollain tasolla siirtynyt syksyn jahteihin ja usvaisiin aamuihin, joita täydentää teeren soidin jossain kauempana soilla. Noina hetkinä tunnen levollisuutta.

Keskiviikon treenit

2009-07-01T23:26:00.000-07:00

Eilen keskiviikkona kokoonnuimme taas Pilpan rantaan tekemään noutohommia. Totesimme että koirille on niin kuuma että teemme vain vesityötä.

Ensin kannatin Milolla damia ja varista pudottelun ja nostamisen treenaamiseksi. Pysyy jo hyvin kävelyvauhdissa rinnalla dami suussa, mutta variksella en uskaltanut tehdä ilman hihnaa ettei vain pääse omimaan. Vesityötä teimme lokilla avoveteen ja damilla myös ruovikkoon, josta milo selviytyi oikein hyvin. Riistassa on jokin, koska vedessä ei ole mitään ongelmaa mutta rantaan tullessaan pudottaa riistan heti eikä suostu ottamaan enää uudestaan. Ilmeisesti pitää vain tehdä lisää ja lisää riistan kanssa. Tein myös hyvää malttia Milolle sillä olin heittämässä damia muille ja Milo sai seurata muiden noutamista minun vierestäni, hyvin rauhoittui ja oli rauhallinen, mutta tarkkaavainen.

Sain itselleni yhden variksen, jolla on tarkoitus opetella ainoastaan kantamista ja luovuttamista. Siinä on vielä tekemistä ja riista pitäisi saada niin tutuksi että toimii sillä varmasti eikä omi riistaa.

Viikonlopuksi mökille ja siellä voi tehdä lisää treeniä.

Kuulumisia omasta elämästä

2009-07-01T02:13:00.000-07:00

Omassa elämässä on tällä hetkellä pattitilanne töiden takia vaikka olen valmistunut ja töiden saannin luulisi olevan helppoa, mutta ei. Tämän hetkinen sopimus päättyy elokuun lopussa ja aamulla kävin työhaastattelussa uudessa paikassa, mahdollinen valituksi tulemisesta kuulen todennäköisesti tällä viikolla. Ainoa huono puoli tässä uudessa paikassa on että siellä joutuu tekemään vuorotöitä, vaikka toimihenkilö olenkin. Myöskään käsien likaamiselta ei voine välttyä. Tällä hetkellä mietin otanko paikkaa vastaan, jos sitä minulle tarjotaan. Ilmeisesti olen pakotettu ottamaan paikan vastaan, koska työpaikat ovat tällä hetkellä kiven alla.

Pitää päivittää tänne, kun saan tiedon paikasta.

Malttia ja pysähtymistä

2009-06-29T12:27:00.000-07:00

Iltalenkin yhteydessä opettelimme malttia sekä pysähtymistä pakenevan kohteen lähtiessä edestä. Tein aluksi pari erittäin lyhyttä noutoa niin että dami jäi minun ja Milon väliin. Seuraavaksi avustaja heitti damin pusikosta meidän eteemme näyttävästi äänitehosteiden kanssa. Koira näki siis vain lentävän damin, jolloin samalla hetkellä pillitin pysähtymiskäskyn. Pysähtymistä ei tarvinnut tehdä kuin muutaman kerran ja pylly pamahti maahan ilman pillitystä. Tietenkin täysin eri asia on jos edestä lähtee lintu tai muu eläin, silloin pillitys kaikuu lähes varmasti kuuroille korville. Pysähtymistä täytyy vielä hio todella todella todella paljon ennen kuin se on varmaa.

Tänään tein myös päätöksen että en vie Miloa tänä syksynä metsälle noutamaan lämmintä riistaa. Tarkoituksena on tehdä fasaaneilla ylösajoja mutta pudotukset saavat jäädä väliin. Koulutus on vielä siinä vaiheessa että myöhemmin saattaisi tulla ongelmia metsästyksen takia.

Viikonloppuna sain myös kontakteja Sastan vaatteiden ja varusteiden välittäjiin. Olisi mahdollisuus saada mitä vain Sastan vaatteita n. -30-40 % alennuksella, ihan hyvä etu. Katselin kuumeisesti Sastan mallistoja ja alla on muutama mahdollinen vaihtoehto, jos päädyn ostamaan puvun. Gore-Tex puku tai sitten ohuempi puku alkusyksyn jahteihin. Hyvä se on haaveilla mutta ainoa rajoittava asia on hinta sillä pukujen hinnat ovat noin 600 € ja enemmän! Alla vaihtoehtoja:

Sasta - Apaja (Gore-Tex)

Sasta - Honka (Gore-Tex)

Sasta -Kuru (alkusyksyn kalvoton puku)

Viikonlopun reissu ja treenit

2009-06-29T10:25:00.000-07:00

Viikonloppu meni reissunpäällä Jyväskylässä, Milo tietenkin mukana. Lähdin perjantaina suoraan töistä ja ajelin serkun luokse Lohikoskelle. Viikonlopun suunnitelmina oli kalastus ja käynti Keski-Suomen kanakoirakerhon koulutuspäivillä Karstulassa. Jyväskylään päästyäni serkun Gordoninsetteri ja Milo pistivät leikiksi niin että heikompaa hirvitti. Aluksi oli pientä murinaa, mutta nopeasti se laantui. Kalalle menimme Laukaaseen ja koirat olivat mukana pienessä HT-veneessä, oli siellä muuten ahdasta.

Kala ei oikein ollut syönnillä, saimme vain yhden pienen hauen mutta tarkoitus olikin rentoutua ja nauttia mahtavasta kelistä. Mukavaa oli ja koirat saivat uitua.

Lauantai aamuna lähdimme karstulaan kohti Limon tilaa. Olimme perillä yhdeksän jälkeen ja ensimmäiseksi piti kysyä voiko Milo osallistua noutohommiin sillä en ollut ilmoittanut tulostani enkä ole edes kerhon jäsen. Minut toivotettiin tervetulleeksi ja koulutuspäiväkin oli avoin kaikille lintukoirille. Ensimmäiseksi kerho tarjosi aamiasen ja pannukahvit, jotka tulivat tarpeeseen sillä aikaisen herätyksen takia aamupala jäi pieneksi. Kahvien jälkeen oli lyhyt puhuttelu, jossa kerrottiin päivän ohjelmaa ja koulutuksen tarkoitusta. Päivän ohjelmaan kuului vesinoutoa ja markkeerausta ruovikkoon, hakuruutu jouduttiin jättämään helteen takia väliin.

Ensimmäiseksi Milon kanssa menimme perusnouto rastille, jossa katsottiin millä tasolla Milo on. Tein aivan lyhyen noudon maalle mutta se meni aivan pieleen sillä Milo omi siipidamin ja kuumeni pahasti. Toinen meni jo paremmin, mutta rauhoittuminen jäi vieläkin huonoksi. Muiden koirien ja ihmisten läheisyys oli aluksi liian kova prässi. Seuraavana oli vuorossa vesinouto matalasta ruovikosta, jossa ei aluksi tarvinnut uida. Teimme yksittäismarkkeerauksen mutta tässä oli jälleen ongelmia palautuksen ja paikallaanpysymisen kanssa. Omimiseen teimme sen että lähdimme Milon omiessa damia kävelemään reippaasti pois paikalta, jolloin Milo toi damia vauhdilla. Teimme vielä muutaman samanlaisen, jotta saimme onnistuneen suorituksen. Tämän jälkeen itse ohjaajaa koulutettiin ja saatiin palautetta mitä Milolle pitää opettaa ja missä on ongelmia. Suurimmat ongelmat ovat tällä hetkellä omimisessa ja maltissa. Tosin myös pysähtymisen opettaminen on jäänyt hyvin vähälle, joten myös sitä pitää vahvistaa.

Tämän jälkeen taas kahviteltiin ja syötiin. Käytimme koiria uimassa vähän väliä sillä keli oli koirien kannalta todella raskas.

Rupattelutuokin jälkeen veimme neljä koiraa rinnakkain veden äärelle ja yksi heitti damia veteen. Jokainen sai noutaa damin vuorollaan. Ideana oli että se koira joka rauhoittuu ja on hiljaa saa noutaa damin ja mikäli ei ole niin joutuu katselemaan muun koiran noutamista. Milo malttoi välillä olla kunnolla mutta noudossa oli vieläkin omimista. Tässä välissä kouluttaja Timppa otti Milon komentoonsa ja minä menin heittämään damia. Heti ensimmäiselä kerralla Milo yritti rynnätä noutoon, jolloin Timppa räppäsi hatulla kuonolle ja kuulosti vihaiselta. Tämä tuntui tehoavan paremmin kuin hyvin sillä siitä eteenpäin Milo ei pitänyt noutoon lähdössä mitään ääntä eikä rynninyt noutoon ilman lupaa. Palautuksessa Milo omi damia, jolloin Timppa kuulosti taas äkäiseltä ja antoi uuden noutokäskyn ja kas, dami tuli suoraan käteen. Tuli siis homma kerralla kuntoon.

Tauon jälkeen teimme vielä muutaman vesinoudon helppoon maastoon ja tarkoituksena oli saada palautuksesta nopeampi. Tässä harjoutuksessa palkkasin noudosta makkaralla, jotta palautuksesta tulisi nopeampi. Palkkaamista kannattaa kuulemma käyttää tässä vaiheessa paljon.

Päivä oli todella mukava ja pääsin näkemään seisojien toimintaa sillä haaveissa on oma Saksanseisoja. Sitten tulevaisuudessa...

Tullessani Jyväskylästä kävin vielä katsomassa norjanharmaiden pentuja eräässä kennelissä sillä sieltä on kotiutumassa vanhemmille muutaman viikon päästä uusi tulokas. Tästä kuullaan tulevaisuudessa lisää.

Porukkatreeniä

2009-06-18T01:10:00.000-07:00

Eilen pidettiin porukkatreenit, jotka sovimme pidettävän keskiviikkoisin. Kyseessä ei siis ole ohjattu treeni vaan jokainen saa tehdä sitä mitä haluaa ja muut auttavat tarvittaessa. Näin saamme apuja markkeerauksissa ja noudoissa ja onhan porukassa aina mukavaa treenata, kun ei tarvitse olla yksin. Koiratkin saavat häiriötekijöitä aivan eritavalla, kuin kahdestaan treenatessa.

Itse treeneistä. Meillä oli mukana pari varista ja yksi lokki vesinoutoja varten. Minulla oli tarkoitus tehdä Milon kanssa vaakulla mahdollisimman helppo perusnouto vaakulla, mutta se osoittautui vaikeaksi. Milo ei innostunutkaan vaakusta ja ei halunnut nostaa vaakkua, kantaminen kuitenkin sujui hyvin ja varis palautui houkuttelun jälkeen. Teimme tämän jälkeen nostoharjoituksen niin että muut pitivät koiraa paikallaan ja minä lähdin hihkuen vaakun kanssa poispäin ja pudotin vaakun näyttävästi jatkaen matkaa eteenpäin. Huusin Milolle noutokäskyn ja Milo nappasi vaakun suuhun ja rynnisti suoraan minun luokse ja palautti vaakun käteen. Lopetimme tähän onnistuneeseen suoritukseen.

Muut tekivät myös nostoharjoituksia ja noutoja. Muilla koirilla oli nostamisessa samaa ongelmaa havaittavissa, mutta kyllä vaakut lopulta tulivat ohjaajalle :)

Lopuksi tehtiin Antin kanssa Manulle ja Milolle kanijälki. Vedimme jäljen ensin Manulle, joka selvitti U-muotoisen jäljen oikein hienosti. Milolle teimme vähän lyhyemmän jäljen, koska emme ole tehneet jälkeä kovin paljon. Ensimmäisellä kerralle Milo meni "kaadon" yli, mutta löysi uudestaan jäljelle ja toi kanidamin oikein nätisti.

Milon kanssa ei tehty vesityötä sillä laitoin Milolle punkkiaineen edellisenä iltana, joten sen teho olisi ollut järvessä. Punkkeja on muuten todella paljon, vkl ei punkkiainetta vielä ollut ja parin päivän aikana irrotimme ainakin 5 punkkia koirasta.

Näitä porukkatreenejä on siis tarkoitus pitää kerran viikossa ja tavoitteena tehdä treeniä mahdollisimman paljon vaakuilla ja riistalla.

Juhlat juhlittu

2009-06-14T11:34:00.000-07:00

Saatiin taas yhdet rippijuhlat juhlittua ja Milo oli kovasti touhussa mukana, niin järjestelyissä kuin bileissä itsessäänkin. Muutamia noutoja tehtiin lauantaina laukausten kanssa, mutta poika kuumui yli kuin painekattila ja kaikki meni persiilleen ja minulta paloi käämit aika totaalisesti. Sitten purin huultani, keräsin riekaleiset hermoni ja tein vielä muutaman malttiharjoituksen että sain edes jotain onnistumisia loppuun.

Talon kissa otti Milon heti maalitaulukseen ja syöksyi suoraan kimppuun toisen päästyä autosta. Siinä sitten haravalla "siirrettiin" kissaa turvaetäisyydelle :D Sama peli jatkui koko vkl ja Milo sai ilmeisesti kynttä silmäluomeensa sillä toinen silmä on puoliksi turvonnut umpeen ja kuonossakin on jotain naarmuja. Siinä sitten seurattiin ja putsailtiin silmää mutta on huono kun poika tahtoo hangata silmää tassulla, nyt täytyy pitää tuota silmää erityistarkkailussa. Onneksi suuremmilta haavereilta vältyttiin.

Sunnuntaina ennen lähtöä takaisin Kuopioon tein noutoja kahdella damilla kävellen metsässä ja viskellen dameja jatkuvasti "soveltaen" uusia harjoituksia. Välillä oli siipidamia, välillä perusdamia, välillä metsässä, -pellolla, ojien yli ja malttia samalla niin ettei päässyt noutamaan läheskään kaikkia. Hyvin meni vaikka yhdessä noudossa siipi damissa kiinnosti vähän liikaa ja Milo repäisi sen irti, annettakoon anteeksi.

Nyt vkl päätöksessä ja nukkumaan, aamulla töihin.

Yhteenveto kuluneesta viikonlopusta

2009-06-11T12:08:00.000-07:00

Näin viikko jälkeenpäin on hyvä tehdä yhteenveto edellisestä viikonlopusta. Mitä sitä suotta kiirehtimään ;)

Viikonloppuna vietettiin lomailun parissa maalla rentoutuen, samalla kannatin yhtenä päivänä Milolla varista ja tein samalla loppuun aikaisemmin aloittamani sorsien ruokintalautan. Milon kanssa on tehty harjoituksia kylmällä riistalla hieman liian vähän ja noutaminen menee vaakun haisteluksi, tuo kuitenkin linnun pienen houkuttelun jälkeen. Toivottavasti parannusta on luvassa sillä on tarkoitus harjoitella kylmällä riistalla enemmän. Taipparit ovat loppukesän tavoitteena. Tein kantamista hihnassa ettei missään tapauksessa päässyt omimaan lintua, sillä sitä on hieman ilmassa. Alla kuva kantamisesta.

Kun sain ruokintalautan valmiiksi kävin viemässä sen lammille ja samalla vein veteen myös vanhan lautan. Oli mukava yllätys, kun tulin ruokintapaikalle, jonne olemme kevään ruokkineet pohjaruokintana niin parikymmentä komeaa uros heinäsorsaa hyppäsi siiville ja alkoi kiertää lampea. Vielä en ole nähnyt yhtään poikuetta mutta kyllä ne kohta alkaa uimaan. Aikaisemmin viikolla ostin myös kahdet minkinraudat ja tarkoitus oli tehdä niille suojaputket mutta aika ei riittänyt siihen.

Vielä pakollinen kuva uudesta lautasta ja sorsastusveneestä. Kelpaa siinä ruokailla.

Torstain tokoilut ja vk-lopun suunnitelmia

2009-06-05T11:59:00.000-07:00

Torstaina oli taas totutusti toko ja siellä kertailtiin vanhoja asioita ja opeteltiin liikkeestä seisomista. Hyvin tuntui olevan vanhat asiat muistissa ja Milo oli tällä kertaa paljon rauhallisempi kuin viimeksi. Malttoi ottaa kontaktia ja ohjaaja kiinnosti enemmän kuin muut koirat. Hyvin siis meni.

Huomenna lähdetään aamulla kohti konnevettä ja siellä olisi tarkoitus tehdä sorsien ruokintalautta loppuun sekä mahdollisesti tehdä suojaputket parille minkin raudoille, jotka ostin aikaisemmin viikolla. Jospa sitä saisi ruokintalautan ympäristöä vähän rauhoitettua. Otin myös vaakun pakkasesta sulamaan, joten sillä pitää treenata noutoja sekä kantamista. Huomenna siis nokka kohti konnevettä maltillista vauhtia sillä sain tänään ylinopeussakot kameratolpasta :(

Karkulainen

2009-06-04T01:13:00.000-07:00

Eilen iltalenkin päätteeksi olin menossa Milon kanssa kohti alaovea ja päätin seurauttaa Miloa ja samalla päästin irti hihnasta. Samassa poika päätti alkaa tehdä omiaan ja lähti omille teilleen jahtaamaan maantiellä lentävää sanomalehteä. Pulssi nousi ehkä miljoonaan kun koira painaa maantielle ja auto juuri tulossa! Onneksi Milo pysähtyi tien toiselle puolelle ja minä vedin ehkä 60 m maailmanennätyksen hakiessani Miloa. Otan nämä auto ja koira yhdistelmät todella tosissani sillä jo 2 koiraani on kuollut auton alle. Hirveetä!

No anyway, tästä siis selvittiin, mutta nyt on pakko alkaa ottaa tosissaan tuo karkaileminen koska sitä on tapahtunut viimeaikoina vähän väliä. Täytyypä ottaa pitkä liina käyttöön ja järjestää häiriötä niin voi sitten liinalla korjata jos koira meinaa karata.

Tänään taas Tokoa luvassa ja siitä myöhemmin.

Vesityöskentelyä.

2009-06-02T10:08:00.000-07:00

Tänään oltiin taas taipparitreeneissä ja vuorossa oli vesityöskentely. Maltti meinasi olla pojalla hieman hukassa ja kauhea hinku olisi ollut heti päästä vedestä noutamaan.

Kun dami loiskahti veteen, niin jonkin aikaa piti Miloa rauhoitella rannalla. Kun malttia hieman löytyi, pääsi Milo noutamaan.
Vesi ei pelota, vaan damia lähdettiin hakemaan uimalla samantien. Dami äkkiä suuhun ja takaisin kohti rantaa. Uimatyylissä on vielä parantamisen varaa, mutta kaikki aikanaan.

Ja rantaviivalla palautus, ettei tulisi miehelle mieleenkään lähteä damin kanssa karkuun. Tätä tehtiin kahden noudon verran.

Lopuksi tehtiin vielä yksi nouto kaislikkoon, eikä sen kanssa ollut ongelmia. Hienosti Milo paineli suoraan damille ja se suussa rantaan. Malttia pitää siis harjoitella ja pikkuhiljaa voidaan kuvioihin mukaan ottaa myös vene ym.

Ps. Mari varasi tänään Milolle myös parin viikon päähän varmennusrokotukseen ajan. Kohtahan Milolle tulee vuosi ikää täyteen. :)

Kuulumiset koirarintamalta

2009-06-01T23:30:00.001-07:00

Tutkintotodistus koristaa hyllyä ja töitä on kesäksi, joten menee ihan suunnitelmien mukaan. Nyt ehtii keskittyä näihin harrastuksiin, kun ei koulu häiritse vapaa-aikaa.

Tällä hetkellä treenaillaan Milon kanssa pari kertaa viikossa, toisena tokoillaan ja toisena treenaillaan taippareita varten. Näiden treenien päälle sitten tehdään vielä joitain noutojuttuja ja mitä nyt sattuu keksimään.

Kaksi viikonloppua ollaan vietetty maalla, Konnevedellä. Milo on saanut olla reilusti vapaana ja nyt se keksi että uiminen on tosi kiva juttu. Poikaa ei tahdo saada vedestä enää pois sillä jokaiseen lammikkoon ja järveen pitää päästä uimaan :) Uimatyyli on vielä aika vapaa ja innostuessa uiminen muuttuu lähinnä rapiköinniksi. Viikonloppuna näin senkin ihmeen että koira voi myös sukeltaa :D Oltiin uimassa ja pohjassa oli ilmeisesti jotain kiinnostavaa, joten siitä vain pinnan alle katselemaan ja kohta pää tuli taas pinnalle, oli muuten nauru herkässä.

Tällä viikolla olisi tarkoitus käydä avaamassa kiekkokausi (on aikakin). Haulikko on ollut asesepällä sillä perä halkesi, mutta sain takuuseen uuden, joten nyt pitäisi kelvata. Tästä lisää myöhemmin viikolla.

Kevään treenit käyntiin

2009-05-12T12:47:00.000-07:00

Blogin päivittäminen on jäänyt viimeisten kuukausien aikana, mutta jospa tutkinnon saamisen jälkeen kesän voisi pyhittää töille ja treenaamiseen, ynnä muuhun mihin aikaisemmin ei ole ollut aikaa.

Tällä hetkellä käymme Milon kanssa Savon nuuskujen vetämällä Tokon alkeiskurssilla sekä yhteisissä taipparitreeneissä. Milon kanssa ollaan edetty kohtalaisesti, mutta vielä on tekemistä ennen kuin taippareihin on asiaa. Tavoitteena on käydä kokeilemassa taippareita tänä kesänä. Vaakkujen kanssa pitäisi treenata huomattavasti enemmän, sillä viimeksi ei lokki meinannut kelvata. Tästä on kuitenkin hyvä lähteä etenemään.

Treeniä ja muuta.

2009-04-28T09:15:00.000-07:00

..välillä pitää levätäkin..

Blogin parissa ei ole tullut käytyä pitkään aikaan. Inssityön kirjoitus (palautettu!) on vienyt rutosti aikaa ja nyt Mari paahtaa omaa opinnäytetyötään sitten eteenpäin.

Hyvää kuuluu koirarintamalle. Sitten viime päivityksen ollaan käyty Niuvan dameissa harjoittelemassa, mätsäreissä hakemassa kokemusta ja ilmoittauduttu ensi viikolla alkavalle toko-kurssille kotona ja lähimaastoissa tehtyjä harjoituksia ja noutoja unohtamatta. Milo on innokas työskentelijä ja ei tarvitse kuin "dami" sanoa, niin tietää mit kohta tehdään :)

Niuvan dameissa saatiin tälläistä palautetta Milon toiminnasta:
1. Haku: Kattaa koko alueen tehokkaasti. Hyvä nenänkäyttö ja itsenäisyys. Vauhdikkaat palautukset.
2. Markkeeraus: Suorittaa tehtävän moitteetta. Jatkossa kannattaa kiinnittää enemmän huomiota koiran lähtöasentoon; tästä ei tosin aiheutunut ongelmia.
3. Ohjaus: Suorittaa tehtävän hyvin. Jatkossa kiinnitettävä huomiota pillityksen ajoitukseen, koska koira on niin nopea. (Milo on oikea pikakiituri! :D)
4. Työskentelyhalu ja tehokkuus: Innokas, tehokkaasti työskentelevä.
5. Yhteistyö: Hyvä yhteistyö.

Kevään myötä ulkona on niin paljon hajuja, että lenkillä haisteltavaa olisi vaikka millä mitalla. Onneksi kura-aika alkaa olla jo ohi. Mari tosin kävi sunnuntaina Milon ja kaverinsa kultsikan kanssa koirapuistossa touhuamassa ja kotiin astelikin hieman mustan värinen tollerinpoika. Myös järvivesien lämpenemistä odotellaan innolla, jotta Milon kanssa päästään uimatouhuihin. Vielä viime kesänä ei aivan uitu, mutta kahlailu oli kyllä kivaa.

Ketunkerä.

2009-03-28T07:23:00.000-07:00

Niin väsynyt ja suloinen.. :)

Kuulumisia punanenärintamalta.

2009-03-09T11:36:00.000-07:00

Viikonloppu meni taas tutusti pitkillä lenkeillä ja noutotouhuissa. Tehtiin jäällä erilaisia noutojuttuja mm. markkeerausten harjoittelua. Milo työskenteli taas ihan tosissaan, vaikka kerran erehtyikin tuomaan meistä väärälle damin :D Meni sekaisin, kun Marin kanssa vuoron perään tehtiin ohjauksia.

Tulevia aktiviteetteja ajatellen suunnitelmissa olisi seuraavaa:

- Suunnitteilla on ottaa osaa 5.4 Lemmikkiareenalla järjestettävään match show:hun. Käydään katsomassa mitä Milosta sanotaan ja samalla saadaan vähän treeniä toisten koirien läsnöollessa. Nykyään seisotetaan Miloa aina ruokakupin edessä istumisen sijaan.

- 23.3 ollaan ottamassa osaa "Niuvan dameihin", jonka ahkerat ja kokeneemmat tolleristit meidän 6kk-1v ikäisille tollereille järjestävät. Päästään harjoittelemaan taas häiriön alaisena ja saamaan hyviä vinkkejä koulutukseen. Ohjelmassa tulee olemaan hakua, kaksoismarkkeerausta ja ohjausta suorassa linjassa.

Uusi koti

2009-03-04T11:17:00.000-08:00

Nyt löytyi uusi vuokra-asunto Kuopiosta, etu-Puijonlaaksosta. 60 m2 kaksio ja mukavan valoisa läpitalon asunto, jossa tilaa on enemmän kuin entisessä. Makkarista ja keittiöstä ensimmäisenä näkyy Puijontorni ja hyppyrimäet. Muutto on kuun loppupuolella. Nyt vain suunnittelemaan kalustusta ja mahdollisia hankintoja.

Kalevalanpäivän mehtähommat

2009-02-28T12:55:00.000-08:00

Tuli hyödynnettyä vielä viimeinenkin jäniksenmetsästyspäivä ja eihän se hukkaan mennyt. Tavattiin serkun ja serkun kaverin kanssa seuran mailla Istunmäellä klo 8.00 ja lähdettiin metsään. Edellisenä iltana oli satanut lunta, joten odotetusti uusia jälkiä ei meinannut löytyä millään.

Ensimmäinen ajo saatiin Hely beaglellä klo 11, mutta ajo lähti suoraan väärään suuntaan ja jatkui jossain kauempana. Samaan aikaan Helyn ajon jatkuessa Veera otti ajon läheltä ja heitti pienen lenkin ja kohta kuului pamaus, puhelimesta kuului "huti". Samassa jänis tuli suoraan minua kohti ja tyhjensin putket, kaatohan siitä tuli.

Lähdimme etsimään Helyä, joka edelleen ajoi jossain kauempana. Ennen kuin pääsimme perille ajo loppui ja Hely tuli hetken päästä takaisin. Tässä vaiheessa vaihdoimme maisemaa.

Kävimme vielä kävelemässä pienen lenkin toisaalla ja Veera päätti lähteä reilun kilometrin päähän ajamaan. Eikun autolla perään ja passiin, enää ei kuitenkaan onnistanut. Kello alkoi olla jo aika paljon ja Veera ajoi jossain tiettömän taipaleen päässä, alkoi tulla pimeä. Reilun kilometrin pikasiirtymän (puolijuoksun lumikengät jalassa umpihangessa, päätä särki ja väsytti) jälkeen saimme Veeran kiinni ajolta puoli seitsemän aikaan. Oli jo todella pimeää ja juttelimme vielä hetken niitä näitä, ennen kuin suuntasin Kuopioon ja muut Jyväskylään.

Mukava päivä, vaikka Helylle ei saatu kaatoa. Alla kuvia päivästä.

Leikkiä ja treeniä.

2009-02-26T00:32:00.000-08:00

Ensin leikittiin... Kummallakohan oli hauskempaa ;)?

Ja sitten treenattiin... On niin mukavaa katsella, kun Milo nauttii tosissaan noutojutuista. Se on aina niin pätevänä touhuissa mukana, kun pääsee toteuttamaan omia rodunomaisia viettejään.

Viikonloppuna ammuttiin Marin veljen kanssa haulikolla kiekkoja ja otettiin Milo pellolle mukaan. Eipä poika letkauttanutkaan korviaan laukaukset kuullessaan, hieno juttu. Aiemmin ollaan ammuttu vaan kauenpana, kun Milo on ollut paikalla - vähän totutellen - mutta ei mitään hätää vierestä ampumisen kanssa. Tehtiin lisäksi niin, että kun Marin veli ampui ilmaan, heitti Mari damin kauenpana ilmaan ja lähetin Milon sitten noutoon. Ja hyvinhän nuo damit palautuivat, tosin pienen kunniakierroksen päätteeksi.

Milolla oli viikonlopun aikana myös niin paljon leikkikavereita, että kyllä touhua riitti. Leikkikavereina oli tolleri, seropi sekä jackrusselinterrieri. Vähän meinasi seitsemän tunnin leikkimisen jälkeen miestä uuvuttaa. :) Vanhempien beagle ei Milosta oikein välitä, vaikka Milo yrittikin kovasti tuttavyúutta tämän kanssa tehdä. Vanhemmille on muuten tulossa kevään/kesän aikana uusi pentu, todennäköisesti edelleen hirvikoira. Sitten pääsee taas pentutouhuja vähän seuraamaan.

Viikonlopun suunnitelmia

2009-02-19T08:03:00.000-08:00

Huomenna inssityöpalaverin jälkeen suuntana on Istunmäki. Oppariakin pitäis tehdä, mutta jänisjahti ym. toiminta vie voiton :D Opparissa alkaa jo tosin näkyä valoa tunnelin päässä, joten kohta on yksi insinööri lisää maailmassa :)

Vkl olisi tarkoitus käydä jänishommissa ja käydä kävelemässä Milon kanssa metsissä. Treeniäkin voisi tehdä sekä laukauksiin totuttamista. Muut lähtivät jo tänään Istunmäelle, itse menen huomenna perässä. Tarkoituksena olisi korjata myös autoa ja käydä hakemassa jyviä syöttölautalle kesää varten, kuinkahan sitä kaiken ehtii.. Kuviakin pitäis ottaa.. katsellaan mitä nyt tulee oikeasti tehtyä. Uuden asunnon hakukin on menossa parhaillaan, mutta vielä ei ole tärpännyt.

Aurinkoinen poikamies.

2009-02-16T05:10:00.000-08:00

Milo lenkillä pakkassäässä. Kyllä on kasvanut pituutta poika, rotevuutta ei vielä niinkään. Kasvoiltaan hyvin paljon emänsä Duurin näköinen.

Savon nuuskujen näyttelykoulutuksestakaan ei olla muistettu mainita. Siellä oltiin jo reilu viikko sitten. Käytiin läpi näyttelyteoriaa ja sitten treenattiin näyttelykehätoimintaa. Nyt on vähän eväitä näyttelyjä silmälläpitäen, joten eiköhän tässä lähiaikoina ilmoittauduta ensimmäisiin koitoksiin. :)

Kiirettä

2009-02-11T03:55:00.000-08:00

Blogin päivittäminen meinaa jäädä kiireessä ihan täysin. Huh huh, meinaa usko loppua inssityön kanssa. Olispa jo valmis.

Ehdittiin kuitenkin viikonloppuna tehdä pientä treeniä dameilla. Tehtiin viiden damin hakuruutu motivoituna ja nyt alkaa löytymään rohkeutta mennä kauemmaksikin etsimään hajun perusteella. Hyvin näkyi poika hakevan vainulla, kun ei muuten löytynyt. Neljä damia etsitin ja viimeisen ajattelin hakea itse. Menin sitten unohtamaan minne laitoin damin ja dami oli tietenkin lumen alla. Aikamme etsittiin kahdestaan damia, mutta milo näppäränä kaverina vainusi damin hihnassa ollessaan ja kävi hakemassa damin minulle. Toi suoraan käteen ilman mitään käskyä, tämä meinasi hieman herättää hilpeyttä, kun Milo näytti miten näitä hommia tehdään.

Metsästykset ovat jääneet täysin kiireiden takia, enkä ole ehtinyt edes käydä jahtimailla. Jospa sitä kohta tulisi aikaa, alkaa nimittäin jahtimaille pääsy poltella aika pahasti.

Sunnuntain viettoa.

2009-02-02T12:07:00.000-08:00

Sunnuntait on lähes poikkeuksetta sellaisia vapaapäiviä, että tehdään aina aamupäivästä pitkä lenkki ja joko lenkin yhteyteen tai iltaan sisällytetään treeniä. Eilinen ei tehnyt poikkeusta, vaikka inssityön kimpussa pitääkin aikaa koittaa mahdollisimman paljon viettää.

Lähdettiin Marin ja Milon kanssa aamutuimaan metsään lenkkeilemään ja tehtiin heti alkuun noutotreeniä muutamalla damilla. Ihan perusnoutoa sekä samoja harjoituksia kuin aiemmin pennuille suunnatussa noutotreenissä. Sitten jatkettiin lenkkiä pidemmälle metsään ja vähän ajan kuluttua tehtiin vielä vähän erilaista treeniä. Tällä kertaa eteenlähetystä, jonka aikana toinen dami vietiin ihan toiseen suuntaan ja ensimmäisen damin palautuksen jälkeen lähetettiin noutamaan toista. Hakuruutua ei tehty, kun oli vain kaksi damia lenkillä mukana. Hienosti poika palautti joka kerta ja harjoitukset sujuivat tosi hienosti. Hyvä Milo! Metsästä jatkettiin aina järven jäälle ja lopulta taas takaisin kotiin.

Kotona Milo oli kovasti siivousapurina ja ihmetteli, kun kaikki matot kannettiin ulos. Karvaa meinaa jonkin verran lähteä ja imurilla ei meinaa millään karvat lähteä. Moppi olisi tosi kiva leikkikalu, jos sillä vaan saisi leikkiä. Harmi, että kuuluu kiellettyjen asioiden listalle.

Pitää vielä mainita Milon aamutouhuista, kun ei ole aikaisemmin tullut mainittua. Milon joka aamuisiin rutiineihin kuuluu niin Marin kuin minunkin herättely ja kun meidät saadaan ylös, niin syliin pitää päästä kököttämää. Ensin käydään tökkimässä Mari hereille ja sitten kierretään sängyn toiselle puolelle tassulla läimimään. Seuraavaksi pitää jomman kumman mennä Milon kanssa lattialle vähän touhuamaan, jotta poika pääsee syliin istumaan tai nukkumaan, usein lelun tai luun kanssa :D Veikeä kaveri. Siitä sitten tilanteen mukaan joko ulko-ovelle odottamaan, että josko sitä meintäisiin aamutoimille tai jos nälkä on jo yltynyt yön aikana, niin keittiöön ruokakupin alle istumaan merkiksi, että evästä tarvittaisiin. Niin ja suihkuunhan on tietenkin päästävä mukaan.. :)

Viime viikon aikana haettiikn meille uusi autokin. Nyt löytyy koiraverkolla varustettu farkku. Katsotaan mitä Milo sanoo, kun edellisessä autossa ei ollut peräkönttiä, jonne pistää koira ja Milo olikin aina turvavöissä takapenkillä.

Kivaa viikonalkua!

Surupäivä

2009-01-28T10:09:00.000-08:00

Tänään vanhempien hirvikoira Siru oli jäänyt kotitiellä postiauton alle, sillä seurauksella, että eläinlääkärin tutkimuksien jälkeen ainoa vaihtoehto oli lopettaminen eläinlääkärissä.

Talven touhuja.

2009-01-27T06:21:00.000-08:00

Jäällä on ollut pitkään niin mukavat säät, että siellä tulee lenkkeiltyä lähes joka päivä. Mari kävi tänään kaverinsa, Milon sekä kultaisennoutaja Ricon kanssa Kallavettä kiertämässä. Milo ja Rico ovat keskenään jo entuudestaan tuttuja, kun tytöt ovat käyneet yhteislenkeillä alkusyksystä saakka. Koirat saivat juosta ja leikkiä ensimmäisen puoli tuntia rauhassa ja purkaa energiaansa ja kun suurimmat menohalut oli taltutettu, oli pienen treenin vuoro. Treeninä oli tällä kertaa ihan perus tottelevaisuutta, koska nyt Ricosta ja Emmistä sai hyvin häiriötekijöitä jäälle. Hienosti pojalta sujui luoksetulot, seuraaminen, paikallaolot jne. :)

Nuuskujen peruskoulutuksen jälkeen ei ole perusjuttuja paljolti harjoiteltukaan toisten koirien läsnäollessa, ainoastaan oikeastaan ohitustilanteita lenkeillä, joten hyvä oli ottaa pientä treeniä Ricon läsnäollessa. Kotona treenaus on kuitenkin ihan toista kuin että paikalla on toinen koira.

Metsästystouhuista sen verran, että sunnuntaina olin serkun ja muutaman muun kanssa jänismetsällä Konneveden suunnalla. Mukana oli vanhempien beagle Hely sekä kaksi muuta beagleä. Beaglet saivat vainun ja ajoivat jänistä, josta serkku pääsi ampumaan. Ensin haavoittui, mutta saatiin myöhemmin hengiltä. :)

Sunnuntain tollerilenkki

2009-01-18T09:08:00.000-08:00

Nyt on meidän kaikkien kolmen ensimmäinen tollerilenkki takana. Oli mukava päästä mukaan ja jatkoakin on luvassa, hienoa. Mukavassa pikkupakkasessa oli hauska lenkkeillä jäätä myöten pitkin Kallavettä.

Lähdettiin lenkille 12 aikaan Julkulanniemestä. Paikalla oli 9 tolleria ja yksi snautseri. Tällä porukalla suuntasimme kiertämään läheistä saarta. Koirat juoksivat vapaina ja vauhtia riitti. Milossa taitaa olla varhaiskypsyyden oireita, sen verran enemmän kiinnosti juoksuille tuleva snautseri narttu ;). Joukon juniori tolleri (10vko) oli myös oikein kiva kaveri, joka näytti olevan kaikkien vanhempien tollereiden kiinnostuksen kohteena.

Ennen lenkkiä otettiin Mariin vähän kontaktia, lupaa hakien.

Ja sitten sitä mentiin...

Lopuksi pikkuiset kummastuttivat nuorta miestä :)

Päivä maalla

2009-01-18T08:39:00.000-08:00

Lauantai aamuna ajelin Milon kanssa Konnevedelle tarkoituksena ulkoilla ja tehdä hakua dameilla. Samalla sain myytyä osan harrasteautostani, Taunuksesta. Nyt on rahoitusta auton vaihtoon.

Kuitenkin, ulkoilin Milon kanssa ja Milo sai samalla leikkiä siskon koirien kanssa. Illalla jo hämärän tullessa tein Milolle pienen hakuruudun rantapenkkaan viidellä damilla. Kun muita ei ollut avustamassa, laitoin Milon kiinni hihnasta rantapuuhun ja tein hakuruudun Milon katsellessa. Lähetin Milon etsimään noin 10 m:n päästä lähintä damia ja ensimmäiset kaksi damia tulivat nopeasti, sitten meinasi tulla ongelmia. Milo ei tajunnut, että pitäisi hakea hieman kauempaa, kuin 2 m päästä :D ..taisi tulla namin etsintä sisällä mieleen.. Pistin sitten Milon uudestaan kiinni ja menin itse peuhaamaan kahdella damilla, heittelin dameja ja hihkuin kuin järkensä menettänyt. Tämän jälkeen lähetin Milon uudestaan hakemaan ja nyt tuli hommaan vauhtia :) Milo tajusi taas mikä on jutun juoni ja lopetin harjoituksen onnistuneeseen hakuun. Lopuksi tein pari malttiharjoitusta viemällä damin vähän matkan päähän koiran eteen ja noudin sen itse, koiran odottaessa paikallaan.

Keli oli lauantaina mitä mahtavin pakkaspäivä, sen voi nähdä kuvista.

Kunto kohenee

2009-01-11T07:49:00.000-08:00

Tänään ja eilen Milon vatsa on toiminut hyvin. Tänään ja eilen on syöty riisiä ja äsken jo riisin seassa vähän omaa ruokaakin. Jospa se meni jo ohi, eikä tulisi uuttaa ripulikohtausta. Milo on ollut tänään paljon pirteämpi, selvästi vei puhdin pois tuo tauti.

Damitkin tulivat tosiaan viimeviikolla ja nyt niillä pääsisi treenailemaan. Pitänee joku päivä käydä tekemässä jotain.

Allekirjoittaneella alkaa "näinä päivinä" inssityön tekeminen ja sen parissa menee mukavasti seuraavat 4 kk. Keväällä olisi tarkoitus valmistua ja saada ne kauan odotetut insinöörin paperit kouraan. Työllisyystilanne vain näyttää erittäin huonolta joka paikassa, joten saa nähdä mistä löytyy töitä. Inssityön takia voi jäädä moni muu asia vähemmälle huomiolle, mutta Milon kanssa olisi tarkoitus treenata mahdollisuuksien mukaan. Tuli mieleen, että voisi lähteä Pirkan Dameihin Huhtikuussa, mutta katsotaan ollaanko vielä silloin valmiita sinne.

Nyt on meneillään, myös operaatio autonvaihto. Tuo Nissani on sen verran pieni ja reippasti tietä nähnyt, että tilalle on tulossa jokin farmari. Sitten helpottuu Milon kuljettaminen, kun peräkontti on käytössä koiraa varten. "Uuden" auton kanssa toivottavasti uskaltaa lähteä turvallisemmin mielin reissuun, eikä tarvitse pelätä auton leviämistä kesken matkan :D

Näin tänään.

Ripulia

2009-01-09T11:31:00.000-08:00

Ripulipaskaa pitkin seiniä ja lattioita! Limakalvot palaa!

Kyllä, nyt sitä tuntuu sitten Milossa riittävän, ollaan paastottu jo vuorokausi ja syöty Canicuria ja juotu riisin keitinvettä. Jospa tuo kohta helpottaisi ja huomenna on jo pakko antaa ruokaa, muuten tulee heikkous. Näin meillä tällä hetkellä. Tilannetta ei ainakaan helpottanut, että Milo löysi tänään jäältä jäätyneen kalan ja pisti sitten puolet siitä naamaansa.

Lenkki ja treeniä

2009-01-06T11:23:00.000-08:00

Aamulla lähdettiin koko porukka käymään niuvan maisemissa kallaveden jäällä, vaikka lunta tulikin vaakatasossa. Jäällä Milo sai juoksennella vapaana ja samalla tehtiin kaislikon kupeessa muutama noutoharjoitus damilla. Palailtiin takaisin kotiin ja polveani alkoi särkeä jo pahasti, on sen vääntymisen syytä. Juuri voitelin polvea Ice-powerilla niin saisi turvotuksen laskemaan, joutuukohan tästä vielä lääkäriin :/

Nyt vielä illan päälle kanneltiin vaakkua hihnassa ja tuntuihan tuo olevan mieleistä. Näyttää jo uni maistuvan. Välillä tuntuu, että mistä ihmeessä tuossa ketun näköisessä vauhtihirmussa riittää energia. Muutama kuvakin tuli otettua vaakun kantelusta, kuvien laatu ei tosin päätä huimaa.

Näin sitä mennään..

..ja vaakku käteen isännälle.

Pakkas sunnuntain lenkki

2009-01-04T03:14:00.000-08:00

Tänään on vapaa sunnuntai ja käytiin Marin ja Milon kanssa heti aamusta yliopistonlahden jäällä lenkillä. Tehtiin samalla myös pari motivoitua noutoa ja malttiharjoitus loppuun. Hyvin oli poika perillä hommasta, vaikka yhdesti karkasikin noutoon. No sattuuhan sitä.

Oli mukana myös hieman dramatiikkaakin, sillä Milo törmäsi minun jalkaani ja leikattu polvi yliojentui liukkaalla jäällä. Teki todella kipeää ja pitää seurailla kipeytyykö tästä lisää. Urheilija ei näe tervettä päivää sanotaan :)

Ulkona on mahtava keli, aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta, pakkasta reilu 10 astetta ja tuulesta ei tietoakaan.

Saatiin eilen uusi Canonin digipokkari, joten hieman parempia kuvia on tiedossa.

Fiilistelyt vielä kuvina.

Varustehankintoja

2008-12-29T23:08:00.000-08:00

Tilasin eilen tolleriputiikista 4 damia, yhden streamerin, yhden junnudamin, yhden normidamin ja yhden muovisen damin.

(http://www.tolleri.net/yhdistys/putiikki/damitteba.jpg)

Nyt alkaa jo viidellä damilla onnistua hakuruudun tekeminen jotenkuten ja onpahan nyt erilaisia dameja, että tulee vaihtelua noutamiseen. Nyt pitäisi alkaa treenaamaan noutoja, etsimistä ja ohjauksia enemmissä määrin, malttia tietenkään unohtamatta.

Perusasiat on Milolla hyvin hallussa, joten ne yritetään pitää mahdollisimman hyvänä. Niiden päälle on hyvä rakentaa, kun koiran saat pysymään paikallaan ja tulemaan luokse silloin, kun niin itse haluaa. Ei tarvitse repiä hiuksia päästään niin paljon treenatessa ja lenkkeillessä.

Nyt odotellaan dameja postista.

Tollereiden ryhmätreenit kuopiossa

2008-12-29T12:16:00.000-08:00

Tänään oli päivällä junnutollereiden ryhmätreenit ja livistin töistä sinne, oli nimittäin mukavampaa tekemistä koirahommat.

Paikalle Julkulan venerantaan oli saapunut neljä junnutolleria Milo mukaanlukien, sekä kouluttajina olivat Riikka Tarvonen (kennel Reponi) Kepe tollerin kanssa ja Kati Häyrinen (kennel Evessin). Heille kiitos ja kumarrus treenien järjestämisestä. Ensiksi juotiin kuumat glögit ja sitten keskusteltiin mitä aiotaan tehdä ja miten.

Ohjelmassa oli malttiharjoituksia, motivoitua hakua dameilla, hakuruutu ja vaakun kantamista. Jokainen koira otettiin rasteille itsestään etteivät ainakaan muut koirat sotke hommissa olevaa koiraa. Yleisö sai toimia riittävänä häiriönä. Milo sai kunnian olla ensimmäinen ja ensin tehtiin katin avustuksella malttiharjoitusta ja häiriöksi vietiin yksi dami, jonka Milo sai noutaa lopuksi. Kati oli damin luona varmistamassa, jos koira karkaa, ettei koira saa damia palkaksi epäonnistuneesta suorituksesta. Maltit Milolla meni oikein mallikkaasti, mutta noutamisessa oli hieman päänvaivaa ja Milo jäi noutokäskyn jälkeen n. 10 m päähän "etsimään" damia, vaikka dami oli 50 m päässä samassa suunnassa. Tästä kuitenkin selvittiin damin näyttämisellä ja uudella käskyllä. Tämä menee siis harjoituslistalle.

Seuraavana oli vuorossa hakuruutu kuusimetsän rinteessä niin, että, noutoon lähdettiin tuulen alta. Hakuruutu oli samankaltainen, kuin taippariruutu, mutta ruudussa oli enemmän noudettavaa eli 10 kpl. Riikka kävi viemässä suurieleisesti dameja heitellen muutaman viimeisen damin ruutuun, niin että, koirat varmasti näkivät, että ruudussa on noudettavaa. Lähetin Milon ruutuun "etsi" käskyllä ja Milohan paineli damien hajuja kohti kovaa kyytiä ja toi heti damin minulle ja sama toistettiin putkeen 3 kertaa. Sitten leikittiin lelulla onnistuneen suorituksen jälkeen.

Viimeisenä vielä kannettiin vaakkua ja tavoitteena oli saada Milo kantamaan ja tuomaan vaakku Minulle. Pienten alkuhylkimisien jälkeen juoksutin Miloa vaakun ohi polulla ja vaakku piti napata vauhdista mukaan, muuten mentiin ohi. Milo tajusin parin ohimenon jälkeen, että vaakku pitää ottaa nopeasti kantoon ja poika lähtikin kantamaan vaakkua rinta-kaarella ilman elettäkään pudottelusta. Kutsuin Miloa ja sehän tulikin suoraan syliin ja antoi vaakun suoraan käteen. Kyllä tuntui hyvälle, kun tuli edistystä.

Muilla meni treenit myös hyvin ja jokainen sain varmasti hyviä vinkkejä vaihdettua. Mukavaa oli ja tuliaisina sain mukaan käyttämämme vaakun, joka on vielä hyvässä kunnossa myöhempää käyttöä varten.

Lopuksi Riikka näytti Kepen kanssa muutamia noutoja ja ohjauksia, joita voi alkaa myöhemmin harjoittelemaan.

Oli mukava päivä ja mukava tutustua muihin Kuopion tolleristeihin ja vaihdella kuulumisia.

Nyt nukkumaan, sillä päivällisen ulkoilun jälkeen uni maistuu, niin Milolle kuin ohjaajallekkin.

Joulun kuulumiset

2008-12-28T10:11:00.000-08:00

Joulusta selvittiin hengissä ja tänään tultiin takasin Kuopioon.

Joulun aikana ei tehty Milon koulutuksessa mitään uutta, kertailtiin vain vanhoja asioita pariin otteeseen. Käytiin metsälenkillä muutamaan otteeseen ja samalla haisteltiin hirvien jälkiä ja katseltiin kiepistä lentoon lähteviä teeriä. Ihmetys oli Milosta suuri, kun teeriä alkoi pyrähtelemään pusikosta lentoon ja kiepit piti tietenkin haistella tarkasti tämän jälkeen, hyvää harjoitusta siis.
Muiden koirien kanssa juostiin myös jäällä ja metsässä ja illalla Milo oli sitten täysin väsynyt. Ensimmäiset pari päivää meni maalla taas Milon riehuessa, kun ei herra malttanut nukkua tai levätä, kun piti vaan olla menossa jatkuvasti.

Huomenna onkin tosipaikka, kun Kuopion tolleristien kanssa pidetään yhteinen koulutuspäivä juniori-ikäisille tollereille Julkulan venerannassa. Ohjelmassa on ainakin malttiharjoituksia, noutoa dameilla ja vaakuilla ja perustottelevaisuutta. Myös ohjeita koulutukseen on tarkoitus kysellä ja imeä kaikki tieto omaan päähän, minkä vain saan irti.

Huomisesta lisää lopummalla viikkoa, chao!

Milo pakettien keskellä, siellä jossain ne possunkorvat odottaa..

Viikonlopun metsästykset

2008-12-16T10:10:00.000-08:00

Heräsin lauantai aamuna klo 5.00 ja lähdin ajelemaan Milon kanssa Konnevedelle. Kävin porukoilla hörppäämässä aamuteen ja otin Sirun mukaan ja lähdin seuran kodalle. Hirviä oli tarkotus vielä etsiä, mutta paikalla oli huimat 3 metsästäjää minä mukaan luettuna. Kävin kävelemässä koiran kanssa muutaman kilsan lenkin, samalla kun muut etsivät jälkiä. Koko päivänä ei nähty yhtään jälkeä, joten päätimme päivän yhdentoista aikoihin. Kävin vielä katselemassa jälkiä ja suuntasin sitten porukoille.

Iltapäivällä pikkuveljen kanssa ammuttiin haulikolla peltipönttöjä pellolla, olihan sekin ihan mukavaa. Samalla totutettiin Miloa laukauksiin, ensin lähdettiin jostain 100 m päästä samalla, kun Jukka ampui laukauksen tasaisin välein. Menin Milon kanssa hiljalleen noin 40 m päähän, kun ei poika ollut moksiskaan paukkeesta, vähän vaan nosteli korviaan ja ihmetteli, että mistä se tuo kuuluu, mutta ei muuta.

Sunnuntaina porukkaa oli enemmän hirvimetsällä ja aamulla saatiin havainto tuoreista jäljistä, joten minä lähdin Sirun kanssa jälkiä myöten etsimään hirviä. Siru lähtikin heti jälkiä myöten ja viipyi reissulla puolisen tuntia, mutta ei ilmeisesti tavoittanut hirviä, joten tuli sitten pois. Reilun parintunnin jäljittämisen jälkeen saatiin näköhavainto, mutta eihän se vasa tietenkään ollut, kun vain vasalle oli lupa. Myöhemmin selvisi, että siellä oli ollutkin kolme hirveä ja kun minä otin Sirun kiinni ja toinen koira pistettiin jäljille, niin tietenkin koira sattui lähtemään tappisarvisen perään ja juoksi sen jäljessä jonnekkin toiselle puolelle pitäjää. Silloin päätimme, että lopetamme jahdin ja sovimme, että hirvenmetsästys on tältä syksyltä ohi. Hirvenmetsästyksestä jäi syksyltä hyvä mieli, vaikka en edes nähnyt yhtään hirveä. Mukavimpana asiana oli, että Siru alkoi viimein haukkua kunnolla ja hakukin on jo paljon parempi. Se ensimmäinen kaato haukulta jäi kuitenkin saamatta, hyvistä paikoista huolimatta. No ensisyksynä sitten kesän treenailujen jälkeen metsälle kahta kovemmassa kunnossa.

Tästä eteenpäin jatketaan jäniksellä, pienpedoilla ja tammikuun 1. alkavalla ilvesjahdilla.

Jänispäivä

2008-11-23T11:17:00.000-08:00

Noniin.. Lauantaina loppuikin hirvenmetsästys, koska porukka oli saanut saaliiksi 9 piikkisen hirvisonnin. Siihen oli siis hyvä päättää mukava jahtikausi. Itse en päässyt lauantaina hirvenperään, joten sointinpa sitten nopeasti serkulle Jyväskylään ja kyselin, josko lähdettäisiin yrittämään pitkäkorvia.

Nopeasta hälytyksestä huolimatta kolme kaveria ja ajokoira Veera lupasivat tulla sunnuntaina seuran jänismaille, Konnevedelle.

Aamulla pakkasin kamppeeni autoon ja ajoin Istunmäelle porukoille hakemaan porukoiden beaglen ja sanomaan huomenta porukoille. Grand Old Lady Helyn kanssa sitten ajeltiin seuran kodalle sytyttelemään tulia ja odottelemaan loppua porukkaa.

Muu porukka tuli kodalle puoli 9 aikoihin, sopivasti valmiille tulille aamukahvittelemaan. Kun päivä hieman valkeni enemmän lähdimme metsään ja koirat töihin jäljille. Havaintona oli, että jäniksiä on todella paljon, koska uusia jälkiä oli runsaasti. Veera ottikin heti jäniksen ylös ja ajoa jatkui puolisen tuntia, mutta jänis jäi näkemättä. Hely reippaili samalla jossain kauempana ja homma jäi tutkan varaan. Päätimme alkaa tulille ja kuinkas ollakkaan, heti kun saat repun nuotiolle ja kuuman juoman kuppiin niin silloin alkaa Veera ajamaan ihan lähellä. "Tämä on sitä tavallista tuuria", ajattelin. Ukot siis metsään passiin ja korvat auki. Aikansa kesti hyvää ajoa, kunnes koira painui jonnekkin kauemmas kuulumattomiin. Tässä vaiheessa minä lähdin etsimään Helyä, koska tutka näytti koiran olevan jo useamman kilometrin päässä.

Ajelin autolla ja katselin välillä tutkalla, mutta koiraa ei vain meinannut alkaa kuulumaan. Lopulta sain hyvän suunnan tutkalla ja ajoin autolla seuraavalle tielle, jossa kuuluikin beaglen ajo. Ajattelin huutaa koiran pois, koska aloimme olla jo melko kaukana muista ja hetken päästä koira tulikin. Ihme kyllä. Autolla selvisi, miksi tutkan haukunilmaisin ei toiminut ja siksi koiran ajo meni täysin ohi. Tutkapantaan oli kertynyt paljon nuoskaa lunta ja lumi oli siis peittänyt haukunilmaisimen, joten eihän se tietenkään toiminut.

Palasin takaisin Veeran ajolle ja passittelimme aikamme erittäin lähellä ajoa, mutta niin vain jänis oli viisaampi. Veera hukkasi jäljet tielle ja kun Veera ei saanut uudestaan ajosta kiinni, päätimme ottaa Veeran kiinni ja lopettaa jahdin. Tässä vaiheessa kello oli noin kaksi ja pieni lempeä tuuli oli muuttunut todelliseksi lumimyrskyksi. Lunta tuli kirjaimellisesti vaakatasossa ja tuuli palelti kasvoja.

Päätimme tulla heti uudelleen metsälle, kun vain pääsemme, jospa silloin saataisiin saalistakin.

Kauden toinen jänisjahti ja alkutalvinen päivä takana, mikäs tämän mukavampaa. Mukavasti tosin lämmittivät vielä parin pyyn ja yhden metson näkeminen.

Sairastelua

2008-11-21T06:28:00.000-08:00

Eilen peruskurssilta tullessa Milo alkoi aivastelemaan ja yskimään limaa. Yöllä ei paljon pystynyt nukkumaan, kun piti käydä vähän väliä tarkastamassa köhivän koiran tilaa.

Aamulla soitin heti Puijonlaakson eläinlääkäriasemalle ja vein Milon tarkastettavaksi. Tuomio, lievää kuumetta ja kennelyskä. Milo sai 10 pv:n antibioottikuurin ja rasitusta pitää välttää. Muita koiria ei saa tavata ettei tauti tartu, joten sunnuntain tollerilenkki jää väliin. Harmin paikka.

Nyt kuuluu olevan Kuopiossa kennelyskää liikkeellä, joten miettikää ennen, kuin annatte koiranne leikkiä vieraan koiran kanssa.

Nyt siis sairastetaan, mutta toivottavasti jo kohta voidaan paremmin.

Peruskoulutuskurssi takana

2008-11-20T10:30:00.000-08:00

Tänään loppui Savon nuuskujen noutajien peruskoulutuskurssi ja sieltä saimme "hienon" todistuksen kurssin suorittamisesta.

Kurssi meni yli odotusten ja Milo pärjäsi hyvin vaikka olikin yksi nuorimmista koirista kurssilla. Tästä on hyvä lähteä eteenpäin ja keväällä Savon nuuskut järjestävät taipparikurssin, jonne on tarkoitus mennä.

Nyt seuraavaksi kerrataan jo opittuja asioita ja aletaan opettelemaan noutamista. Ei kuitenkaan kiireellä pilalle.

Olen Milo!

2008-11-20T09:49:00.000-08:00

Terve! Pääsin vihdoinkin avaamaan blogin ja nyt olisi tarkoitus kirjoitella tänne tarinoita Milon ja meidän touhuista, koulutuksesta ym. jorinoita eräaiheista.

Milo on nyt 5kk ikäinen Novascotiannoutaja uros ja ensimmäinen noutajamme. Milo tuli meille 2008 kesällä Hämäjärven kennelistä Tampereelta. Ensitaipaleet sujuivat mukavasti pienen karvapallon kanssa ja Milo kotiutuikin nopeasti.

Alla Milo 10 vk ikäisenä metsässä ulkoilemassa.

Milon kanssa on tarkoitus alkaa harrastamaan metsästystä, mutta noutajien taipumuskokeet ovat ensimmäisenä tähtäimessä, siis sitten joskus ensi syksynä. Tähän asti harjoitellaankin tottelevaisuutta ja aletaan opetella noutamisen saloja, niin koira kuin isäntäkin.

Tässä painitaan pienenä isän hirvenhaukkujan kanssa